Palleahengityksen harjoittaminen kroonisessa alaselkäkivussa
Härkönen, Joni; Saarenkunnas, Santeri; Vänskä, Teemu (2020)
Härkönen, Joni
Saarenkunnas, Santeri
Vänskä, Teemu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517240
Tiivistelmä
Suomessa työikäisillä aikuisilla on joka kolmannella ollut alaselkäkipuja viimeisen 30 päivän aikana. Monessa tapauksessa kipu on ollut lyhytaikaista ja äkillistä. Selkäkivut jaotellaan oireiden keston mukaan kolmeen eri luokkaan: akuuttiin, subakuuttin ja krooniseen selkäkipuun. Krooninen kipu tarkoittaa kipua, joka on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 12 viikkoa.
Tietoperustassa käsiteltiin kivun fysiologiaa sekä käytiin läpi muun muassa autonomisen hermoston vaikutusta kivun kroonistumisessa ja hengityksen yhteyttä alaselkäkipuun. Tutkimuksissa on havaittu alaselkäkivulla ja hengityksellä olevan yhteys toisiinsa. Pallealihas on yksi tärkeimmistä hengityslihaksistamme ja sen toimintahäiriöt voivat johtaa hengityshäiriöihin.
Tämän määrällisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko palleahengitysharjoittelusta hyötyä kroonisen alaselkäkivun hoidossa. Toteutukseen osallistui kolme henkilöä, joilla kaikilla oli kroonista alaselkäkipua. Toteutuksen aikana kerättiin tietoa standardisoiduilla mittareilla, joista saatiin selkeät tulokset vertailuun. Opinnäytetyön tarkoitus on lisätä tietoa palleahengityksen ja alaselkäkivun yhteydestä.
Tuloksista voidaan päätellä, että palleahengitysharjoittelulla voi olla positiivisia vaikutuksia krooniseen alaselkäkipuun ja jokapäiväisistä toimista suoriutumiseen. Kuitenkaan tulokset eivät ole yleistettävissä johtuen pienestä osallistujamäärästä ja vertailuryhmän puuttumisesta. Jatkotutkimusideana voisi olla tehdä tutkimus suuremmalla otannalla, tekemällä siitä kaksoissokkotutkimus ja pidentämällä intervention aikaväliä
Tietoperustassa käsiteltiin kivun fysiologiaa sekä käytiin läpi muun muassa autonomisen hermoston vaikutusta kivun kroonistumisessa ja hengityksen yhteyttä alaselkäkipuun. Tutkimuksissa on havaittu alaselkäkivulla ja hengityksellä olevan yhteys toisiinsa. Pallealihas on yksi tärkeimmistä hengityslihaksistamme ja sen toimintahäiriöt voivat johtaa hengityshäiriöihin.
Tämän määrällisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko palleahengitysharjoittelusta hyötyä kroonisen alaselkäkivun hoidossa. Toteutukseen osallistui kolme henkilöä, joilla kaikilla oli kroonista alaselkäkipua. Toteutuksen aikana kerättiin tietoa standardisoiduilla mittareilla, joista saatiin selkeät tulokset vertailuun. Opinnäytetyön tarkoitus on lisätä tietoa palleahengityksen ja alaselkäkivun yhteydestä.
Tuloksista voidaan päätellä, että palleahengitysharjoittelulla voi olla positiivisia vaikutuksia krooniseen alaselkäkipuun ja jokapäiväisistä toimista suoriutumiseen. Kuitenkaan tulokset eivät ole yleistettävissä johtuen pienestä osallistujamäärästä ja vertailuryhmän puuttumisesta. Jatkotutkimusideana voisi olla tehdä tutkimus suuremmalla otannalla, tekemällä siitä kaksoissokkotutkimus ja pidentämällä intervention aikaväliä