Vihkosta viivakoodiin: Suomen lainakirjastojen käsin käytetyt lainausjärjestelmät
Pietarila, Pauliina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060216118
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, minkälaisia olivat Suomen lainakirjastoissa käsin käytetyt lainausjärjestelmät, miten ne kehittyivät ja mitkä syyt johtivat uusien lainausjärjestelmien käyttöönottoon. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Oulun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö on historiallis-kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on koota tietoa siitä, mitä olivat Suomessa käsin käytetyt lainausjärjestelmät, ja kuinka niitä käytettiin. Lisäksi tutkimuksessa sivutaan, lainausjärjestelmien toimintaan tiiviisti liittyneitä asioita, kuten luokittamista ja työympäristöä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty historiallista tekstianalyysia ja lähteiden tarkoituksenmukaisuutta on arvioitu lähdekriittisesti. Lähdemateriaalina on käytetty kirjastoalan oppimateriaaleja, Suomen yleisten kirjastojen historiaa sekä kansalliskirjaston digitoituja aineistoja.
Suomen lainakirjastoissa käsin käytettyjä lainausjärjestelmiä olivat lainauspäiväkirja, lainausvihko, kuittijärjestelmät ja korttijärjestelmät. Lainausjärjestelmien valintaan vaikuttaneita tekijöitä olivat usein kirjaston koko, mahdolliset erityistarpeet, helppokäyttöisyys, taloudellisuus ja tehokkuus.
Opinnäytetyö on yleiskatsaus lainakirjastojen syntyhistoriaan ja varhaisiin lainaustekniikoihin. Asiaa on tutkittu pääosin kirjastonhoitajan näkökulmasta. Tutkimus ei ole kaiken kattava, joten mahdollisuuksia uusille tutkimuksille on useita. Uusia näkökulmia voisi löytää esimerkiksi haastatteluiden avulla. The purpose of the thesis is to find out what kind of lending systems were used manually in Finnish loan libraries, how they developed and what reasons led to the introduction of new lending systems. The thesis is commissioned by Oulu University of Applied Sciences.
The thesis is a historical-qualitative, ie qualitative research. The aim of the study is to gather information on what the lending systems used in Finland were and how they were used. In addition, the study considers issues closely related to the operation of lending systems, such as classification and the work environment. Historical text analysis has been used as the research met-hod and the appropriateness of the sources has been assessed critically. The source materials used are library study materials, the history of Finnish public libraries and digitized materials from the Finnish National Library.
The manual loaning systems used in Finnish loan libraries were the lending diary, the lending booklet, receipt systems and card systems. Factors influencing the choice of lending schemes were often the size of the library, possible special needs, ease of use, economy and efficiency.
The thesis is an overview of the history of the origin of loan libraries and early borrowing techniques. The matter has been studied mainly from the librarian's point of view. Research is not all-inclusive, so there are many opportunities for new research. New perspectives could be found by doing interviews.
Opinnäytetyö on historiallis-kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on koota tietoa siitä, mitä olivat Suomessa käsin käytetyt lainausjärjestelmät, ja kuinka niitä käytettiin. Lisäksi tutkimuksessa sivutaan, lainausjärjestelmien toimintaan tiiviisti liittyneitä asioita, kuten luokittamista ja työympäristöä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty historiallista tekstianalyysia ja lähteiden tarkoituksenmukaisuutta on arvioitu lähdekriittisesti. Lähdemateriaalina on käytetty kirjastoalan oppimateriaaleja, Suomen yleisten kirjastojen historiaa sekä kansalliskirjaston digitoituja aineistoja.
Suomen lainakirjastoissa käsin käytettyjä lainausjärjestelmiä olivat lainauspäiväkirja, lainausvihko, kuittijärjestelmät ja korttijärjestelmät. Lainausjärjestelmien valintaan vaikuttaneita tekijöitä olivat usein kirjaston koko, mahdolliset erityistarpeet, helppokäyttöisyys, taloudellisuus ja tehokkuus.
Opinnäytetyö on yleiskatsaus lainakirjastojen syntyhistoriaan ja varhaisiin lainaustekniikoihin. Asiaa on tutkittu pääosin kirjastonhoitajan näkökulmasta. Tutkimus ei ole kaiken kattava, joten mahdollisuuksia uusille tutkimuksille on useita. Uusia näkökulmia voisi löytää esimerkiksi haastatteluiden avulla.
The thesis is a historical-qualitative, ie qualitative research. The aim of the study is to gather information on what the lending systems used in Finland were and how they were used. In addition, the study considers issues closely related to the operation of lending systems, such as classification and the work environment. Historical text analysis has been used as the research met-hod and the appropriateness of the sources has been assessed critically. The source materials used are library study materials, the history of Finnish public libraries and digitized materials from the Finnish National Library.
The manual loaning systems used in Finnish loan libraries were the lending diary, the lending booklet, receipt systems and card systems. Factors influencing the choice of lending schemes were often the size of the library, possible special needs, ease of use, economy and efficiency.
The thesis is an overview of the history of the origin of loan libraries and early borrowing techniques. The matter has been studied mainly from the librarian's point of view. Research is not all-inclusive, so there are many opportunities for new research. New perspectives could be found by doing interviews.