Elintapaohjaus suu- ja leukakirurgisilla potilailla : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Elintapaohjauksesta hyötyvät sairastumisvaarassa olevat ja jo sairastuneet. Purentavirheitä ja kasvojen poikkeavuuksia korjataan erikoissairaanhoidossa oikomishoidon ja kirurgisen leikkauksen yhdistelmähoitona. Elintavat vaikuttavat koettuun elämänlaatuun. Perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoidossa tulee olla valmiuksia elintapaohjaukseen. Purentavirheistä johtuvat pään ja kasvojen alueen oireet ovat yhteydessä elämänlaatuun eli fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintaan.

Tarkoituksena oli kehittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin suu- ja leukakirurgian klinikan purennankorjauspotilaan ohjausta elintapojen näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa elintapaohjauksesta, jota on toteutettu terveydenhuollon ympäristössä ja selvittää, millä tavoin elintapaohjausta voidaan toteuttaa purennankorjauspotilaan kohdalla. Integratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan 16 kansainvälistä tutkimusta Cinahl, Medic, PubMed ja Cochrane tietokantoja käyttämällä.

Tulosten mukaan ryhmäohjaus lisäsi tuen vaikuttavuutta. Yksilöohjauksesta oli hyötyä jokaisella elintapaosa-alueella. Mikäli ammattilaisilla ei ollut tietoa ja taitoa ohjata tai potilailla oli motivaation puutetta, ohjauksesta ei koettu olevan hyötyä. Ohjauksen tueksi toivottiin kirjallista materiaalia, niitä tuli kuitenkin hyödyntää tarkoituksenmukaisissa kohdissa. Puhelinohjaus koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi. Etä- / digiohjaus auttoi potilaita hahmottamaan hoidon kokonaisuutta ja oli ammattilaisten näkökulmasta toimiva seurantamenetelmä. Tällä ei kuitenkaan saavutettu toivottuja terveysvaikutuksia veriarvojen tasolla. Motivoivan haastattelun avulla ylläpidettiin hoitoa. Elintapaohjauksessa tulisi huomioida potilaan voimavarat, motivaatio, käyttäytyminen, vuorovaikutus, tuen tarve, luottamus ja ympäristö.

Johtopäätöksinä voitiin todeta, että ryhmäohjaus, puhelinohjaus, kirjallinen materiaali sekä digiohjaus ovat hyödynnettävissä olevia ohjausmenetelmiä purennankorjauspotilaalle. Ohjausmenetelmien yhdistäminen ja elintapaohjauksen sisällön lisääminen 2–4 vuotta kestävään hoitopolkuun mahdollistaa terveyden edistämisen ja hoidon laadun paranemisen.