Karjalaisen ruokaperinteen vaikutus hämäläiseen ruokaperinteeseen
Yli-Peltomaa, Marianne (2011)
Yli-Peltomaa, Marianne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911664
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää miten hämäläinen ruokaperinne on muuttunut karjalaisen ruokaperinteen vaikutuksesta noin 70 evakkovuoden aikana. Aihe opinnäytetyöhön syntyi opiskelijan kiinnostuksesta ruokaa, sen perinteitä ja historiaa kohtaan.
Teoriakappaleissa perehdytään tarkemmin suomalaiseen, karjalaiseen ja hämäläiseen ruokaperinteeseen. Aluksi lukija voi perehtyä suomalaisen ruokaperinteen historiaan, muokkautumiseen ja alueellisiin eroihin. Karjalaisen ja hämäläisen ruokaperinteen kohdalla selvitetään kummallekin perinteelle tyypillisiä raaka-aineita, valmistus- ja säilöntätapoja sekä arjen ja juhlan pääpiirteitä. Tämän jälkeen tutkimuskysymykseen etsittiin vastatusta laadullisen tutkimuksen avulla, teemahaastatteluin.
Tehdyn tutkimuksen perusteella tietyt hämäläisen ruokaperinteen raaka-aineet ja ruokalajit ovat olleet Hämeen alueelle tulleille evakoille uusia tuttavuuksia. Haastatteluissa kävi ilmi, että joitakin ruokia on Hämeessä valmistettu eri tavalla kuin Karjalassa. Myös karjalaiset toivat mukanaan raaka-aineita ja ruokalajeja, joita Hämeen alueella ei ollut aikaisemmin syöty.
Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että hämäläinen ruokaperinne on saanut karjalaisia vaikutteita evakkovuosien aikana. Karjalaiset ovat tuoneet mukanaan uusia makutottumuksia, raaka-aineita ja ruokalajeja. Nämä kaikki ovat melko tavallisia ruokia ja tämän päivän yhteiskunnassa jokapäiväistä ravintoa.
Teoriakappaleissa perehdytään tarkemmin suomalaiseen, karjalaiseen ja hämäläiseen ruokaperinteeseen. Aluksi lukija voi perehtyä suomalaisen ruokaperinteen historiaan, muokkautumiseen ja alueellisiin eroihin. Karjalaisen ja hämäläisen ruokaperinteen kohdalla selvitetään kummallekin perinteelle tyypillisiä raaka-aineita, valmistus- ja säilöntätapoja sekä arjen ja juhlan pääpiirteitä. Tämän jälkeen tutkimuskysymykseen etsittiin vastatusta laadullisen tutkimuksen avulla, teemahaastatteluin.
Tehdyn tutkimuksen perusteella tietyt hämäläisen ruokaperinteen raaka-aineet ja ruokalajit ovat olleet Hämeen alueelle tulleille evakoille uusia tuttavuuksia. Haastatteluissa kävi ilmi, että joitakin ruokia on Hämeessä valmistettu eri tavalla kuin Karjalassa. Myös karjalaiset toivat mukanaan raaka-aineita ja ruokalajeja, joita Hämeen alueella ei ollut aikaisemmin syöty.
Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että hämäläinen ruokaperinne on saanut karjalaisia vaikutteita evakkovuosien aikana. Karjalaiset ovat tuoneet mukanaan uusia makutottumuksia, raaka-aineita ja ruokalajeja. Nämä kaikki ovat melko tavallisia ruokia ja tämän päivän yhteiskunnassa jokapäiväistä ravintoa.