Pallas - Ylläs kansallispuiston ja sen lähialueiden hyödyntäminen ja kehittäminen yritystoiminnassa
Kauppinen, Petri; Maaninka, Pasi (2011)
Kauppinen, Petri
Maaninka, Pasi
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310893
Tiivistelmä
Opinnäytetyö perustuu Tunturi-Lapin osaamiskeskus Ruralpoliksen tilaamaan tutkimukseen, joka suoritettiin Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin toimipaikassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pallas – Yllästunturin kansallispuiston vaikutusalueella toimivien luontomatkailun ohjelmapalve-luyritysten käyttötarpeita ja käsityksiä kansallispuistoa kohtaan. Selvitimme tutkimuksessa ohjelmapalveluyritysten toimintaa ja nykykäyttöä kansallispuistossa ja sen lähialueilla sekä tulevaisuuden toiveita ja tarpeita puistoon liittyen. Tutkimuksessamme selvitimme myös alueen matkailuyrittäjien yhteistyötä Metsähallituksen ja muiden paikallisten toimijoiden ja yritysten välillä.
Opinnäytetyö toteutettiin haastatteluiden pohjalta. Haastattelut tehtiin puhelimitse Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin toimipaikassa. Haastatteluihin valittiin kaikki ohjelmapalveluyritykset Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueilta, riippumatta siitä oliko heillä sopimusta Metsähallituksen kanssa. Haastatteluita tehtiin kaiken kaikkiaan 59 ja vastausprosentti oli 72. Aineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla, jonka avulla saatiin tarvittavat ristiintaulukoinnit.
Luontomatkailuun erikoistuneista ohjelmapalveluyrityksistä 42 prosenttia käyttää kansallispuistoa. Tämä johtuu siitä, että puiston säännöt rajoittavat käyttömuotoja, erityisesti motorisoitua matkailua. Sesonki jakautuu selkeästi siten, että yli 50 prosentilla yrityksistä talviaika on tärkein. Ympäri vuoden toimintaa on kuitenkin yli 40 prosenttia yrityksistä. Ainoastaan noin viisi prosenttia yrityksistä ilmoittaa tärkeimmäksi sesongikseen kesän.
Yhteistyöhön valtion maiden muiden käyttäjien kanssa vastaajista yli puolet oli melko tyytyväisiä, kun taas erittäin tyytyväisiä oli hieman alle kymmenen pro-senttia vastaajista. Melko tyytymättömiä oli 15 prosenttia vastaajista ja erittäin tyytymättömiä ainoastaan kaksi yritystä 59:stä. Muita valtion maiden käyttäjiä ovat esimerkiksi paikalliset virkistyskäyttäjät, porotalous ja metsätalous.
Opinnäytetyö toteutettiin haastatteluiden pohjalta. Haastattelut tehtiin puhelimitse Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin toimipaikassa. Haastatteluihin valittiin kaikki ohjelmapalveluyritykset Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueilta, riippumatta siitä oliko heillä sopimusta Metsähallituksen kanssa. Haastatteluita tehtiin kaiken kaikkiaan 59 ja vastausprosentti oli 72. Aineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla, jonka avulla saatiin tarvittavat ristiintaulukoinnit.
Luontomatkailuun erikoistuneista ohjelmapalveluyrityksistä 42 prosenttia käyttää kansallispuistoa. Tämä johtuu siitä, että puiston säännöt rajoittavat käyttömuotoja, erityisesti motorisoitua matkailua. Sesonki jakautuu selkeästi siten, että yli 50 prosentilla yrityksistä talviaika on tärkein. Ympäri vuoden toimintaa on kuitenkin yli 40 prosenttia yrityksistä. Ainoastaan noin viisi prosenttia yrityksistä ilmoittaa tärkeimmäksi sesongikseen kesän.
Yhteistyöhön valtion maiden muiden käyttäjien kanssa vastaajista yli puolet oli melko tyytyväisiä, kun taas erittäin tyytyväisiä oli hieman alle kymmenen pro-senttia vastaajista. Melko tyytymättömiä oli 15 prosenttia vastaajista ja erittäin tyytymättömiä ainoastaan kaksi yritystä 59:stä. Muita valtion maiden käyttäjiä ovat esimerkiksi paikalliset virkistyskäyttäjät, porotalous ja metsätalous.