Ulkomaisen työvoiman käyttö työmailla ja sen vertailua Etelä- ja Itä-Suomen kesken
Martin, Ricardo (2011)
Martin, Ricardo
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096843
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ulkomaisen työvoiman käyttöä eri yritysten työmailla kyselomakkeen avulla ja vertailla tuloksia Etelä-Suomen ja Itä-Suomen kesken. Teoriaosassa käydään läpi lupa-asioita ulkomaalaisen henkilön tullessa töihin sekä yrityksen paperiasioita tehdessä sopimusta aliurakoitsijan kanssa tai käytettäessä vuokravälitysyritystä.
Kysymykset oli valmiiksi mietittynä ja hyväksyttynä ennen kuin ne syötettiin kyselyitä tekevään ohjelmaan. Tämän jälkeen kysymyslomake lähetettiin sähköpostin linkkinä eteenpäin eri yritysten toimihenkilöille. Vastaukset eriteltiin sekä alueittain että yhteisesti ja tulokset käsiteltiin Excel-ohjelmalla, jolla tehtiin työssä esiintyvät laskelmat ja kuviot.
Teoriaosio on kerätty yhteen Internet-sivuilta sekä lehtien artikkeleista. Eri lähteisiin tutustumalla saatiin käsitys teoriaosassa olevista asioista, jotka tiivistettiin lyhyempään muotoon. Teoriaosaa tehtäessä kysymyslomakkeet lähetettiin eteenpäin ja kuukauden ajan kerättiin vastauksia. Työn loppuosa rakentui hiljalleen tulosten täydentyessä ja saataessa prosenttitaulukot tehtyä, jolloin vertailu oli sen jälkeen mahdollista.
Kyselyn avulla saatiin tuloksia Etelä- ja Itä-Suomen yritysten ulkomaisen työvoiman käytöstä. Vertailtaessa Etelä-Suomea ja Itä-Suomea vastaukset olivat varsin samanlaisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Virosta on ainakin toistaiseksi eniten työntekijöitä Suomessa, ja ulkomaista työvoimaa käytetään etenkin muuraus- ja pintatöissä yleensä aliurakoitsijoina. Taloudelliset syyt ovat tärkeimpiä kriteerejä ulkomaisten toimijoiden palkkaukseen ja käyttöön. Pääurakoitsijat ja tilaajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä ulkomaalaisten töiden laatuun.
Lupa-asioissa käsitteiden ja lakien ymmärtämiseen on perehdyttävä kunnolla, jotta asiat on mahdollista sisäistää. Tulevaisuudessa ulkomainen työvoima tulee lisääntymään eläkkeelle jäävien tilalle etenkin Etelä-Suomessa, jossa tulee olemaan enemmän vaihtuvuutta ja tarvetta.
Kysymykset oli valmiiksi mietittynä ja hyväksyttynä ennen kuin ne syötettiin kyselyitä tekevään ohjelmaan. Tämän jälkeen kysymyslomake lähetettiin sähköpostin linkkinä eteenpäin eri yritysten toimihenkilöille. Vastaukset eriteltiin sekä alueittain että yhteisesti ja tulokset käsiteltiin Excel-ohjelmalla, jolla tehtiin työssä esiintyvät laskelmat ja kuviot.
Teoriaosio on kerätty yhteen Internet-sivuilta sekä lehtien artikkeleista. Eri lähteisiin tutustumalla saatiin käsitys teoriaosassa olevista asioista, jotka tiivistettiin lyhyempään muotoon. Teoriaosaa tehtäessä kysymyslomakkeet lähetettiin eteenpäin ja kuukauden ajan kerättiin vastauksia. Työn loppuosa rakentui hiljalleen tulosten täydentyessä ja saataessa prosenttitaulukot tehtyä, jolloin vertailu oli sen jälkeen mahdollista.
Kyselyn avulla saatiin tuloksia Etelä- ja Itä-Suomen yritysten ulkomaisen työvoiman käytöstä. Vertailtaessa Etelä-Suomea ja Itä-Suomea vastaukset olivat varsin samanlaisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Virosta on ainakin toistaiseksi eniten työntekijöitä Suomessa, ja ulkomaista työvoimaa käytetään etenkin muuraus- ja pintatöissä yleensä aliurakoitsijoina. Taloudelliset syyt ovat tärkeimpiä kriteerejä ulkomaisten toimijoiden palkkaukseen ja käyttöön. Pääurakoitsijat ja tilaajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä ulkomaalaisten töiden laatuun.
Lupa-asioissa käsitteiden ja lakien ymmärtämiseen on perehdyttävä kunnolla, jotta asiat on mahdollista sisäistää. Tulevaisuudessa ulkomainen työvoima tulee lisääntymään eläkkeelle jäävien tilalle etenkin Etelä-Suomessa, jossa tulee olemaan enemmän vaihtuvuutta ja tarvetta.