Kotitalouksien kierrätyksen haasteet
Ikävalko, Otto (2019)
Ikävalko, Otto
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001301832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001301832
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia suomalaisissa kotitalouksissa syntyvän jätteen kierrätyksen haasteita. Kestävään kehitykseen keskittyvä viestintätoimisto Rodinia Oy toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Tutkimuksen tärkein tavoite oli ottaa selvää kierrätyksen haasteista kotitalouksissa, sekä pohtia yleisimpiin ongelmiin mahdollisia ratkaisuja. Tarkoituksena oli myös saada selvyyttä suomalaisten suhtautumisesta kierrätykseen.
Opinnäytetyön teoria rakentui kierrätykseen liittyvästä kirjallisuudesta, artikkeleista sekä aiemmista tutkimuksista, joiden perusteella luotiin pohja varsinaista tutkimusta varten. Opinnäytetyötä varten toteutettiin laadullinen tutkimus, johon haastateltiin 14 vastaajaa. Haastatteluista saadut vastaukset ryhmiteltiin siten, että yhteisiä piirteitä sisältävät vastaukset jaettiin omiin ryhmiinsä. Haastattelujen ja ryhmittelyn pohjalta luotiin tutkimuksen tulokset, joita perusteltiin haastatteluista saaduilla lainauksilla. Tutkimustuloksia analysoimalla tehtiin tutkimuksen johtopäätökset sekä kehittämisehdotukset.
Haastattelut osoittivat, että suomalaiset ovat yleensä aktiivisia lajittelijoita ja suhtautuvat kierrätykseen pääosin positiivisesti sekä tiedostavat asian tärkeyden. Ongelmajätteen ja muovin kierrättäminen koetaan usein erityisen tärkeäksi. Kierrätys nähdään yhtenä tärkeimmistä keinoista vaikuttaa henkilökohtaisella tasolla ilmastomuutoksen ehkäisyyn. Suurimpia haasteita kotitalouksien kierrätyksessä ovat tilanpuute ja lajittelun vaivalloisuus.
Johtopäätöksenä voidaan päätellä kotitalouksien kierrätyksen tehostamisen olevan monen tekijän summa. Niin taloyhtiöiden kierrätyspisteiden kehittäminen, kierrättäjien motivointi ja ohjeistaminen kuin uudet kierrätysmenetelmätkin lisäisivät kierrätystä kotitalouksissa. Ensisijaisesti jätteen määrää tulisi vähentää, mutta joka tapauksessa kotitalouksiin syntyvän jätteen kierrätysastetta pystyttäisiin lisäämään näitä keinoja hyödyntämällä.
Opinnäytetyön teoria rakentui kierrätykseen liittyvästä kirjallisuudesta, artikkeleista sekä aiemmista tutkimuksista, joiden perusteella luotiin pohja varsinaista tutkimusta varten. Opinnäytetyötä varten toteutettiin laadullinen tutkimus, johon haastateltiin 14 vastaajaa. Haastatteluista saadut vastaukset ryhmiteltiin siten, että yhteisiä piirteitä sisältävät vastaukset jaettiin omiin ryhmiinsä. Haastattelujen ja ryhmittelyn pohjalta luotiin tutkimuksen tulokset, joita perusteltiin haastatteluista saaduilla lainauksilla. Tutkimustuloksia analysoimalla tehtiin tutkimuksen johtopäätökset sekä kehittämisehdotukset.
Haastattelut osoittivat, että suomalaiset ovat yleensä aktiivisia lajittelijoita ja suhtautuvat kierrätykseen pääosin positiivisesti sekä tiedostavat asian tärkeyden. Ongelmajätteen ja muovin kierrättäminen koetaan usein erityisen tärkeäksi. Kierrätys nähdään yhtenä tärkeimmistä keinoista vaikuttaa henkilökohtaisella tasolla ilmastomuutoksen ehkäisyyn. Suurimpia haasteita kotitalouksien kierrätyksessä ovat tilanpuute ja lajittelun vaivalloisuus.
Johtopäätöksenä voidaan päätellä kotitalouksien kierrätyksen tehostamisen olevan monen tekijän summa. Niin taloyhtiöiden kierrätyspisteiden kehittäminen, kierrättäjien motivointi ja ohjeistaminen kuin uudet kierrätysmenetelmätkin lisäisivät kierrätystä kotitalouksissa. Ensisijaisesti jätteen määrää tulisi vähentää, mutta joka tapauksessa kotitalouksiin syntyvän jätteen kierrätysastetta pystyttäisiin lisäämään näitä keinoja hyödyntämällä.