Lasten voimaryhmä : sosiaalisia taitoja vahvistavaa ryhmätoimintaa maahanmuuttajataustaisille lapsille
Honkanen, Eeva; Peltokorpi, Anna; Tähkälä, Laura (2011)
Honkanen, Eeva
Peltokorpi, Anna
Tähkälä, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025486
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää ryhmätoimintamalli, jonka tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistaminen. Työmme oli osa monikulttuurisen sosiaaliohjauksen OSMOS-hanketta, joka on EU-rahoitteinen ELY:n (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusen) alainen Metropolia ammattikorkeakoulun ja Helsingin sosiaaliviraston Itäisen perhekeskuksen yhteistyöprojekti. Sosiaalisten taitojen vahvistaminen on maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla erityisen tärkeää, sillä kyky luoda sosiaalisia suhteita edistää kotoutumista. Valtaväestön kielteiset asenteet vaikuttavat maahanmuuttajataustaisten lasten identiteettiin ja itsetuntoon. Tämän vuoksi on tärkeää vahvistaa heidän itsetuntoaan ja tukea myönteisen minäkuvan kehitystä.
Toteutimme syksyllä 2010 maahanmuuttajataustaisille lapsille suunnatun voimaryhmän, johon osallistuneet lapset valitsimme yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja leikkipuiston sosiaaliohjaajan kanssa. Ryhmään osallistui viisi somalitaustaista lasta, joiden sosiaalisissa taidoissa oli puutteita. Toiminnallisen opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostui aihepiiriin liittyvistä keskeisistä käsitteistä. Näitä olivat kotoutuminen, identiteetti, sosiaaliset taidot ja sosiaalisuus sekä ryhmäkäyttäytyminen. Käsittelimme työssämme myös keskilapsuuden kehityksen eri osa-alueita.
Ohjasimme ryhmää neljä kertaa ja suunnittelimme toiminnan sisällön etukäteen valitsemiemme teemojen pohjalta. Näitä olivat ystävyys, kiusaaminen, itsetunto ja rohkeus sekä "yhdessä on kivaa". Ohjauskerrat noudattivat samaa rakennetta ja koostuivat erilaisista leikeistä ja peleistä, askartelusta, keskusteluista ja satuhetkistä. Ohjauskertojen jälkeen arvioimme työtämme omien havaintojemme ja ryhmiin osallistuneelta leikkipuiston ohjaajalta saamamme palautteen perusteella.
Voimaryhmässä lapset saivat mahdollisuuden harjoitella ryhmässä toimimista ja saada palautetta omasta toiminnastaan. He saivat myös itsetunnon kehitykselle tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Leikkipuiston ohjaajan mielestä lapset hyötyivät erityisesti aikuiselta saamastaan yksilöllisestä huomiosta. Emme kuitenkaan huomanneet merkittävää muutosta lasten käyttäytymisessä ohjauskertojen aikana. Havaintomme osoittivat lasten tarvitsevan paljon enemmän aikaa ja harjoitusta sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen. Voimaryhmän toimintaa voidaan jatkossa kehittää myös kiinnittämällä huomiota tilojen soveltuvuuteen, ohjaajaresursseihin ja siihen, millä perusteella ryhmiin osallistuvat lapset valitaan.
Toteutimme syksyllä 2010 maahanmuuttajataustaisille lapsille suunnatun voimaryhmän, johon osallistuneet lapset valitsimme yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja leikkipuiston sosiaaliohjaajan kanssa. Ryhmään osallistui viisi somalitaustaista lasta, joiden sosiaalisissa taidoissa oli puutteita. Toiminnallisen opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostui aihepiiriin liittyvistä keskeisistä käsitteistä. Näitä olivat kotoutuminen, identiteetti, sosiaaliset taidot ja sosiaalisuus sekä ryhmäkäyttäytyminen. Käsittelimme työssämme myös keskilapsuuden kehityksen eri osa-alueita.
Ohjasimme ryhmää neljä kertaa ja suunnittelimme toiminnan sisällön etukäteen valitsemiemme teemojen pohjalta. Näitä olivat ystävyys, kiusaaminen, itsetunto ja rohkeus sekä "yhdessä on kivaa". Ohjauskerrat noudattivat samaa rakennetta ja koostuivat erilaisista leikeistä ja peleistä, askartelusta, keskusteluista ja satuhetkistä. Ohjauskertojen jälkeen arvioimme työtämme omien havaintojemme ja ryhmiin osallistuneelta leikkipuiston ohjaajalta saamamme palautteen perusteella.
Voimaryhmässä lapset saivat mahdollisuuden harjoitella ryhmässä toimimista ja saada palautetta omasta toiminnastaan. He saivat myös itsetunnon kehitykselle tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Leikkipuiston ohjaajan mielestä lapset hyötyivät erityisesti aikuiselta saamastaan yksilöllisestä huomiosta. Emme kuitenkaan huomanneet merkittävää muutosta lasten käyttäytymisessä ohjauskertojen aikana. Havaintomme osoittivat lasten tarvitsevan paljon enemmän aikaa ja harjoitusta sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen. Voimaryhmän toimintaa voidaan jatkossa kehittää myös kiinnittämällä huomiota tilojen soveltuvuuteen, ohjaajaresursseihin ja siihen, millä perusteella ryhmiin osallistuvat lapset valitaan.