Henkilöstöjohtamisen kartoitus ja kehittäminen : toimintatutkimus PK-yrityksessä
Harju, Sari (2020)
Harju, Sari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001281667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001281667
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoite oli tehdä henkilöstöjohtamisen nykytilakartoitus noin 40 henkilöä työllistävässä PK-yrityksessä. Henkilöstöjohtamisen nykytilakartoituksen avulla tarkasteltiin nykyisiä käytäntöjä ja prosesseja ja etsittiin kehitysehdotuksia henkilöstöjohtamiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan. Se rakentuu henkilöstöjohtamisen tutkimuksessa luotuihin henkilöstöjohtamisen malleihin ja toisaalta henkilöstöjohtamisen tehtäväkentän kuvaamiseen. Koska suuri osa aihepiirin teoriasta perustuu tutkimuksiin suuryrityksistä, teoriaosassa tarkastellaan lyhyesti myös henkilöstöjohtamisen ominaispiirteitä PK-yrityksissä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus, joka pyrkii ratkaisemaan jonkin ongelman ja jossa tutkimuksen tekijällä itsellään on aktiivinen rooli. Aineistona käytettiin yrityksen sisäistä dokumentaatiota, kuten henkilöstöopasta ja laatukäsikirjaa, henkilöstökyselyä sekä tutkijan omaa kokemusta ja tietoa yrityksestä. Uutta aineistoa kerättiin haastattelemalla henkilöstöä ja toimitusjohtajaa teemahaastattelutyyppisesti.
Nykytilakartoituksen avulla muodostettiin kokonaiskuva toimeksiantajayrityksen henkilöstöjohtamisen tilasta ja luotiin yritykselle kuvio, jossa on esitetty sille keskeiset henkilöstöjohtamisen osa-alueet. Sen jälkeen etsittiin kehitysehdotuksia peilaamalla nykytilakartoituksessa ja haastatteluissa esiin tulleita asioita henkilöstöjohtamisen teoriaan.
Tutkimus vahvisti henkilöstökyselyn tuloksia ja totesi henkilöstöjohtamisen olevan pääosin hyvällä tasolla. Kuitenkin henkilöstömäärän lisääntyessä henkilöstöjohtamiseen tarvitaan lisää toimivia käytäntöjä, jotka voidaan kuvata prosesseiksi niiden osoittautuessa hyvin toimiviksi. Tutkimuksessa löydettiin kehitysehdotuksia muun muassa perehdytykseen ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksessa esitetään useita konkreettisia ehdotuksia yrityksen henkilöstöjohtamisen prosessien ja käytäntöjen kehittämiseen. The purpose of this study is to analyze present state of Human Resources Management (HRM) in a company that employs ca. 40 employees. The present state analysis in this study examines the practices and processes of HRM. Another point of view is to search for propositions to develop the HRM processes.
The theoretical framework of this study is divided in two parts. First, the theoretical models of HRM are presented. Second, the study examines the field of HRM practices. Furthermore, as most of HRM research is based on large companies, the special features of HRM in SMEs are introduced.
The research method is action research where the researcher has an active role and an aim to solve a problem. The material used for the present state analysis was company’s inner documentation like Quality Handbook and Personnel Handbook, personnel survey and the researcher’s experience and knowledge of the company. As forming a comprehensive understanding of the present state was desired, additional information was gathered using theme interviews with selected employees as well as with the CEO.
Using the present state analysis, a big picture of the company’s state of HRM was formed. The fundamental fields of HRM specific to this company were also visualized through a graph. The propositions to develop the HRM processes were discovered through comparing and contrasting the present state with the HRM theories and models. The points that emerged in the interviews were also included.
This study confirmed the results of the personnel surveys stating that the company’s HRM is mainly well cared for. Still, more functioning practices are needed to meet the needs of the increasing number of employees. The propositions to develop the HRM consider introduction phase and competency development, among other things. Several concrete suggestions of action were presented to enhance the processes and practices in the company.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan. Se rakentuu henkilöstöjohtamisen tutkimuksessa luotuihin henkilöstöjohtamisen malleihin ja toisaalta henkilöstöjohtamisen tehtäväkentän kuvaamiseen. Koska suuri osa aihepiirin teoriasta perustuu tutkimuksiin suuryrityksistä, teoriaosassa tarkastellaan lyhyesti myös henkilöstöjohtamisen ominaispiirteitä PK-yrityksissä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus, joka pyrkii ratkaisemaan jonkin ongelman ja jossa tutkimuksen tekijällä itsellään on aktiivinen rooli. Aineistona käytettiin yrityksen sisäistä dokumentaatiota, kuten henkilöstöopasta ja laatukäsikirjaa, henkilöstökyselyä sekä tutkijan omaa kokemusta ja tietoa yrityksestä. Uutta aineistoa kerättiin haastattelemalla henkilöstöä ja toimitusjohtajaa teemahaastattelutyyppisesti.
Nykytilakartoituksen avulla muodostettiin kokonaiskuva toimeksiantajayrityksen henkilöstöjohtamisen tilasta ja luotiin yritykselle kuvio, jossa on esitetty sille keskeiset henkilöstöjohtamisen osa-alueet. Sen jälkeen etsittiin kehitysehdotuksia peilaamalla nykytilakartoituksessa ja haastatteluissa esiin tulleita asioita henkilöstöjohtamisen teoriaan.
Tutkimus vahvisti henkilöstökyselyn tuloksia ja totesi henkilöstöjohtamisen olevan pääosin hyvällä tasolla. Kuitenkin henkilöstömäärän lisääntyessä henkilöstöjohtamiseen tarvitaan lisää toimivia käytäntöjä, jotka voidaan kuvata prosesseiksi niiden osoittautuessa hyvin toimiviksi. Tutkimuksessa löydettiin kehitysehdotuksia muun muassa perehdytykseen ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksessa esitetään useita konkreettisia ehdotuksia yrityksen henkilöstöjohtamisen prosessien ja käytäntöjen kehittämiseen.
The theoretical framework of this study is divided in two parts. First, the theoretical models of HRM are presented. Second, the study examines the field of HRM practices. Furthermore, as most of HRM research is based on large companies, the special features of HRM in SMEs are introduced.
The research method is action research where the researcher has an active role and an aim to solve a problem. The material used for the present state analysis was company’s inner documentation like Quality Handbook and Personnel Handbook, personnel survey and the researcher’s experience and knowledge of the company. As forming a comprehensive understanding of the present state was desired, additional information was gathered using theme interviews with selected employees as well as with the CEO.
Using the present state analysis, a big picture of the company’s state of HRM was formed. The fundamental fields of HRM specific to this company were also visualized through a graph. The propositions to develop the HRM processes were discovered through comparing and contrasting the present state with the HRM theories and models. The points that emerged in the interviews were also included.
This study confirmed the results of the personnel surveys stating that the company’s HRM is mainly well cared for. Still, more functioning practices are needed to meet the needs of the increasing number of employees. The propositions to develop the HRM consider introduction phase and competency development, among other things. Several concrete suggestions of action were presented to enhance the processes and practices in the company.