Lukioikäisten liikunta-, uni- ja ravitsemustottumukset
Alava, Susanna; Nokelainen, Jyri; Ryhänen, Tuomo; Saarinen, Eemeli (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082717991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082717991
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella lukioikäisten nuorten terveystottumuksia ja niiden välisiä yhteyksiä ja vaikutuksia toisiinsa hoitotyön näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli saada käsitys lappeenrantalaisten lukiolaisten tämänhetkisistä. Opinnäytetyössämme jaettiin terveystottumukset kolmeen eri alaluokkaan, jotka ovat liikunta-, uni- sekä ravitsemustottumukset. Toteutetun kyselyn pohjalta verrattiin saatuja tuloksia tämänhetkisiin kansallisiin suosituksiin.
Teoriatieto opinnäytetyöhömme kerättiin tutkimuksista, artikkeleista sekä pääosin kotimaisten terveystahojen verkkosivuilta. Analysoimamme aineisto kerättiin otantatutkimuksena verkkokyselylomakkeen avulla Lappeenrannan lukion opiskelijoilta. Aineiston keruuseen käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Vastausvaihtoehdollisten kysymyksien lisäksi se sisälsi avoimia sekä sekamuotoisia kysymyksiä. Tulokset niin strukturoiduista kuin avoimistakin kysymyksistä analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla.
Kyselytulosten perusteella Lappeenrannan lukion lukiolaisista 85 prosenttia (n=46) tunsi oman terveytensä erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Otannan perusteella 50 prosenttia (n=9) pojista koki terveytensä erittäin hyväksi, tytöistä samoin terveyttään kuvaili 22 prosenttia (n=8). Kaikki vastanneista (n=54) koki terveytensä vähintään keskinkertaiseksi. Opinnäytetyössä havaittiin yhteys muun muassa viikoittaisten liikuntakertojen ja koetun vireystilan välillä sekä todettiin useammin liikkuvien nuorten huolehtivan muita paremmin säännöllisestä ruokailurytmistä. Vastaajista vain hieman alle puolet liikkui suositusten mukaisesti eli joka päivä 1-2 tunnin ajan. Ravintosuositusten mukaisiin ateriakertojen määrään vuorokaudessa ylsi alle puolet opiskelijoista.
Tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää lukion terveydenhoitajien antamassa ohjauksessa ja terveystiedon opettajien antamassa opetuksessa. Jatkotutkimuksena opinnäytetyömme tuloksia voidaan verrata THL:n tällä hetkellä meneillään olevaan uuteen kansalliseen kouluterveyskyselyyn.
Teoriatieto opinnäytetyöhömme kerättiin tutkimuksista, artikkeleista sekä pääosin kotimaisten terveystahojen verkkosivuilta. Analysoimamme aineisto kerättiin otantatutkimuksena verkkokyselylomakkeen avulla Lappeenrannan lukion opiskelijoilta. Aineiston keruuseen käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Vastausvaihtoehdollisten kysymyksien lisäksi se sisälsi avoimia sekä sekamuotoisia kysymyksiä. Tulokset niin strukturoiduista kuin avoimistakin kysymyksistä analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla.
Kyselytulosten perusteella Lappeenrannan lukion lukiolaisista 85 prosenttia (n=46) tunsi oman terveytensä erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Otannan perusteella 50 prosenttia (n=9) pojista koki terveytensä erittäin hyväksi, tytöistä samoin terveyttään kuvaili 22 prosenttia (n=8). Kaikki vastanneista (n=54) koki terveytensä vähintään keskinkertaiseksi. Opinnäytetyössä havaittiin yhteys muun muassa viikoittaisten liikuntakertojen ja koetun vireystilan välillä sekä todettiin useammin liikkuvien nuorten huolehtivan muita paremmin säännöllisestä ruokailurytmistä. Vastaajista vain hieman alle puolet liikkui suositusten mukaisesti eli joka päivä 1-2 tunnin ajan. Ravintosuositusten mukaisiin ateriakertojen määrään vuorokaudessa ylsi alle puolet opiskelijoista.
Tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää lukion terveydenhoitajien antamassa ohjauksessa ja terveystiedon opettajien antamassa opetuksessa. Jatkotutkimuksena opinnäytetyömme tuloksia voidaan verrata THL:n tällä hetkellä meneillään olevaan uuteen kansalliseen kouluterveyskyselyyn.