Biolentotuhkan käyttö betoniteollisuudessa
Hakkarainen, Lauri (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827513
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kuuluu osaksi HITU-hanketta ja on tehty yhteistyössä Rudus Oy:n kanssa. Työn tarkoituksena on tutkia bioperäisen lentotuhkan käyttömahdollisuuksia betonin seosaineena. Hanke pyrkii tukemaan kiertotaloutta tutkimalla bioenergialaitoksilta syntyvälle jätetuhkalle uusia hyötykäyttökohteita.
Tutkimukseen kuuluu teoreettinen ja kokeellinen tarkastelu. Teoreettinen tarkastelu käsittelee lentotuhka- ja betonistandardeja ja niiden vaikutusta biolentotuhkan hyötykäyttöön. Kokeellinen osio tarkastelee biolentotuhkan käyttäytymistä ja vaikutusta betonin märkämassaan ja koekappaleisiin. Kokeellisessa osiossa tarkastellaan ja vertaillaan betonimassojen lujuuden kehitystä. Betonimassoihin kuuluvat massa ilman tuhkaa ja massat, joiden sementistä on korvattu 20 prosenttia ja 40 prosenttia bio- tai kivihiiliperäisellä lentotuhkalla. Biolentotuhkista on lisäksi hienonnetut versiot.
Opinnäytetyö on jatkoa HITU-projektissa aikaisemmin tehdylle tutkimukselle, ja biolentotuhkat on valittu parhaimmaksi osoittautuneiden perusteella. Tutkimuksia voi tämän työn tulosten perusteella vielä jatkaa.
Jatkotutkimuksissa voidaan tutkia biolentotuhkien vedentarvetta, sillä tämä koitui suurimmaksi ongelmaksi betonikokeissa. Kokeissa parhaimmiksi osoittautuneiden tuhkalajikkeiden biolentotuhkamäärät voidaan yrittää optimoida betonimassalle sopivaksi ja näin tutkia tuhkien todellinen soveltuvuus seosaineena.
Tutkimukseen kuuluu teoreettinen ja kokeellinen tarkastelu. Teoreettinen tarkastelu käsittelee lentotuhka- ja betonistandardeja ja niiden vaikutusta biolentotuhkan hyötykäyttöön. Kokeellinen osio tarkastelee biolentotuhkan käyttäytymistä ja vaikutusta betonin märkämassaan ja koekappaleisiin. Kokeellisessa osiossa tarkastellaan ja vertaillaan betonimassojen lujuuden kehitystä. Betonimassoihin kuuluvat massa ilman tuhkaa ja massat, joiden sementistä on korvattu 20 prosenttia ja 40 prosenttia bio- tai kivihiiliperäisellä lentotuhkalla. Biolentotuhkista on lisäksi hienonnetut versiot.
Opinnäytetyö on jatkoa HITU-projektissa aikaisemmin tehdylle tutkimukselle, ja biolentotuhkat on valittu parhaimmaksi osoittautuneiden perusteella. Tutkimuksia voi tämän työn tulosten perusteella vielä jatkaa.
Jatkotutkimuksissa voidaan tutkia biolentotuhkien vedentarvetta, sillä tämä koitui suurimmaksi ongelmaksi betonikokeissa. Kokeissa parhaimmiksi osoittautuneiden tuhkalajikkeiden biolentotuhkamäärät voidaan yrittää optimoida betonimassalle sopivaksi ja näin tutkia tuhkien todellinen soveltuvuus seosaineena.