Mielikuvat Oulun Hupisaarten puistoalueesta, Pohjois-Pohjanmaan museosta, Oulun taidemuseosta ja Lammassaaren juhlateltasta
Junnila, Heidi (2011)
Junnila, Heidi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104033840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104033840
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia mielikuvia Oulun Hupisaaret, Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo sekä Lammassaaren Juhlateltta herättävät paikallisissa asukkaissa sekä matkailijoissa ja millainen imago näillä kohteilla on. Kohteet sijaitsevat maantieteellisesti samalla alueella ja siten vaikuttavat toisiinsa. Tarkoituksena oli myös nostaa esiin kehitysideoita, joiden pohjalta kohteiden toiminta kehittyy ja paranee.
Työ suoritettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena ja havainnoimalla. Kyselytutkimus oli kaksisivuinen, ja vastauksia kerättiin kahden viikon ajan. Niitä saatiin yhteensä 34 kappaletta. Tätä menetelmää täydentämään käytettiin kohteiden havainnointia, lukuun ottamatta Lammassaaren Juhlatelttaa, joka on toiminnassa vain kerran vuodessa, elokuussa. Kyselytutkimuksen vastaukset taulukoitiin ja ristiintaulukoitiin Microsoft Excelillä. Tuloksista poimittiin yleisimpiä vastauksia sekä kohokohtia, joiden avulla mietittiin kehitysideoita.
Vastauksista nousi esiin, että Pohjois-Pohjanmaan museo ei ole kovin tunnettu, eikä siellä vierailla useasti. Taidemuseo on tunnetumpi, mutta näyttelyt herättävät ristiriitaisia tunteita. Hupisaaret on tunnettu kohde, mutta sen talvikäyttö on olematonta ja kesäkäytössäkin tarvitaan muutoksia. Lammassaaren Juhlateltta oli miltei täysin vieras, joten sen kehittämiseksi esiteltiin tunnettavuuden lisäämistä ja mainonnan segmentointia. Pohjois-Pohjanmaan museon kehitysideat ovat sen sisällön muokkaaminen mielenkiintoisemmaksi, helpompi saavutettavuus ja mainonnan lisääminen. Taidemuseo tarvitsee myös parempaa markkinointia ja selkeyttä sekä näyttelyihin että järjestykseen. Hupisaarille esiteltiin benchmarking- kumppani, Launeen perhepuisto, josta voitaisiin ottaa mallia puiston toiminnan kehittämiseen.
Havainnoinnin tuloksista koottiin SWOT- analyysi. Tutkimustuloksia voidaan käyttää kohteiden houkuttelevuuden ja kävijämäärien kasvattamiseen.
Työ suoritettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena ja havainnoimalla. Kyselytutkimus oli kaksisivuinen, ja vastauksia kerättiin kahden viikon ajan. Niitä saatiin yhteensä 34 kappaletta. Tätä menetelmää täydentämään käytettiin kohteiden havainnointia, lukuun ottamatta Lammassaaren Juhlatelttaa, joka on toiminnassa vain kerran vuodessa, elokuussa. Kyselytutkimuksen vastaukset taulukoitiin ja ristiintaulukoitiin Microsoft Excelillä. Tuloksista poimittiin yleisimpiä vastauksia sekä kohokohtia, joiden avulla mietittiin kehitysideoita.
Vastauksista nousi esiin, että Pohjois-Pohjanmaan museo ei ole kovin tunnettu, eikä siellä vierailla useasti. Taidemuseo on tunnetumpi, mutta näyttelyt herättävät ristiriitaisia tunteita. Hupisaaret on tunnettu kohde, mutta sen talvikäyttö on olematonta ja kesäkäytössäkin tarvitaan muutoksia. Lammassaaren Juhlateltta oli miltei täysin vieras, joten sen kehittämiseksi esiteltiin tunnettavuuden lisäämistä ja mainonnan segmentointia. Pohjois-Pohjanmaan museon kehitysideat ovat sen sisällön muokkaaminen mielenkiintoisemmaksi, helpompi saavutettavuus ja mainonnan lisääminen. Taidemuseo tarvitsee myös parempaa markkinointia ja selkeyttä sekä näyttelyihin että järjestykseen. Hupisaarille esiteltiin benchmarking- kumppani, Launeen perhepuisto, josta voitaisiin ottaa mallia puiston toiminnan kehittämiseen.
Havainnoinnin tuloksista koottiin SWOT- analyysi. Tutkimustuloksia voidaan käyttää kohteiden houkuttelevuuden ja kävijämäärien kasvattamiseen.