Palvelukartta : Tampereen matalan kynnyksen sosiaali-, päihde- ja mielenterveyspalvelut

Abstract

Palvelujärjestelmämme on eriarvoistumassa ja palveluiden saatavuuteen eri sosiaaliryhmien välille on muovautumassa yhä syvempiä kuiluja. Lisäksi etenkin päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat pirstoutuneet useammalle sektorille, joka tekee kokonaiskuvasta alalla työskentelevälle ammattilaisellekin hankalasti hahmotettavan. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella tilanteen selkeyttämisen työkaluiksi toivottaan esimerkiksi puolueettomasti tuotettuja, seutukohtaisia palveluoppaita.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tiedot Tampereen sosiaali-, päihde ja mielenterveyspalveluista yhteen sekä jäsentää ne mahdollisimman selkeästi hahmotettavaksi palvelukartaksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeen kanssa. Tukialus tekee etsivää ja jalkautuvaa päihdetyötä kaikista heikoimmassa asemassa elävien parissa. Palvelukartan sisältö rajattiin tämän kohderyhmän pääasiallisia tarpeita ja mahdollisimman helposti saavutettavissa olevia palveluita koskevaksi. Valmis palvelukartta toimii sekä Tukialuksen Tampereen tiimin omana työvälineenä että on muiden alan ammattilaisten vapaasti hyödynnettävissä. Myöhemmin palvelukartasta toteutetaan kohderyhmälle itselleen suunnattu mobiilisovellus, jonka runkona toimii opinnäytetyön palvelujaottelu. Mobiilisovellus tulee kattamaan maan suurimpien kaupunkien palvelutiedot.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa avataan palveluohjauksen, haittoja vähentävän päihdetyön ja matalan kynnyksen käsitteiden sisältöä sekä pyritään arvoneutraalisti nostamaan esiin sellaisia eriarvoisuutta lisääviä käytänteitä ja kynnystekijöitä, jotka hankaloittavat kohderyhmän avun saantia ja palveluihin kiinnittymistä. Lisäksi työssä esitellään toimintamalleja ja järjestelmäpiirteitä, joiden avulla tasaveroisuutta on mahdollista parantaa.

Palvelukarttaan onnistuttiin varsin hyvin poimimaan Tampereen keskeisimmät kohderyhmälle suunnatut palvelut. Sen luotettavuus kuitenkin heikkenee nopeasti sekä palveluissa että niiden aikatauluissa jatkuvasti tapahtuvien muutosten vuoksi. Tulevaisuuden mobiilisovelluksessa tätä problematiikkaa on mahdollista vähentää huomattavasti, kunhan sovelluksen päivittämiseen liittyvät kysymykset ja resurssitarpeet huomioidaan asianmukaisesti. Sähköisen palvelukartan avulla voidaan myös lisätä kohderyhmän tietoisuutta tarjolla olevista palveluista sekä helpottaa itsenäistä palveluihin hakeutumista.

Palvelukartan mobiilisovelluksella ei kuitenkaan voida korvata ammattitaitoista palveluohjausta. Yksilöllinen palveluohjaus on tehokas työväline sekä hajanaisen palveluverkoston yhdistämiseen että asiakkaan elämänlaadun monitasoiseen parantamiseen. Paikallisen palvelujärjestelmäosaamisen lisäksi kohderyhmän palveluohjaus vaatii päihdelähtöisten osakulttuureiden tuntemusta sekä ihmisarvolähtöistä työotetta. Palveluohjauksen merkitys korostuu kaikista heikoimmassa asemassa elävien ongelmia ratkottaessa. Sen tuloksellisuutta voitaisiin entisestään parantaa esimerkiksi jalkautuvilla sosiaalityöntekijöillä, joilla olisi valtuudet tehdä viranomaispäätöksiä jo kentältä käsin.

Service Map – Low Threshold Social, Substance Abuse and Mental Health Services of Tampere

Our welfare service system is becoming gradually unequal and there are enlarged gaps in accessibility of services between different social groups. Especially mental health and substance abuser services are scattered sporadically in different sectors, which makes it hard to assess the whole of the system even for a professional working in the field. Studies made recently show that, in order to clarify the situation, impartially produced and region-specific maps of welfare services are needed.

The goal of this thesis was to collect the data about social, substance abuser and mental health services in Tampere and group them in a readable and easily assessable map of services. The thesis was executed in collaboration with the Deaconess Foundation Tukialus project.

Tukialus project is community outreach work with an emphasis on helping substance abusers and other people who are in the most vulnerable position in society. The contents of the map of services produced through this thesis was delimited to services that are easily accessible for the previously mentioned group of people. The welfare map produced is going to be used as a tool for both the Tukialus team and other professionals as well. At a later date, the map of services is going to be converted into a mobile app targeted for the aforementioned group of people themselves, such as substance abusers. The way services are assigned in this thesis is going to be used as framework for the app. The app will include data on services of the biggest cities in Finland.

The concepts of case management, harm reduction in substance abuse work and low threshold services are explained in the theoretical section of the thesis. Simultaneously with the explanation of the concepts, the practices and factors that can amplify inequality, make it harder for the target group to get help and remain in the services provided are being brought up in a value neutral manner. In addition, the theoretical section introduces operating models and features in the system that can be used to improve parity in services.

The thesis was successful in picking out the most essential services for the map of welfare services in relation to the target group. Due to constant changes in services and their schedules, the reliability of the map is quickly diminished. The future app can notably reduce these problems, as long as the need for updates and resources are paid attention to properly. The app-based service map can also raise awareness among the target group on the services provided and facilitate independent applying to services.

However, the app created from the map of services can not replace professional case management. Individual case management is an effective tool both in unifying the scattered welfare service system and enhancing the service users quality of life on multiple levels. As well as knowledge of the local welfare service system, in case management for the target group, understanding of substance abuse based subcultures and a human dignity based approach is needed. The significance of case management is highlighted when solving the problems of people in the most vulnerable position. The effectiveness of case management could be made even more prominent by allowing social workers with a mandate to make authoritative decisions in the field.