Muumipeikon roolin rakentaminen Ilkka Kuusiston Muumioopperassa
Rannankari, Johannes (2019)
Rannankari, Johannes
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226218
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Ilkka Kuusiston Muumioopperan Muumipeikon roolin rakentamista. Ooppera oli Tampereen Musiikkiakatemian ja Valkeakosken Kaupunginteatterin yhteistyönä ja näytökset sijoittuivat syyskuuhun 2019. Taiteellisesta kokonaisuudesta muodostuva opinnäytetyö sisältää äänitteen viimeisestä näytöksestä 29.9.2019, pohdintoja päiväkirjamerkintöjen pohjalta sekä lähdemateriaalia.
Työssä kerrotaan Ilkka Kuusiston ja Tove Janssonin historiasta, heidän uransa alkuvaiheista ja uran etenemisestä. Opinnäytetyössä kuvataan oopperan juonta ja tapahtumia, jotka johtivat Muumioopperan syntyyn. Kuusisto sai ajatuksen Muumioopperasta ja pyysi Janssonia kirjoittamaan siihen libreton, minkä seurauksena alkoi tiivis yhteistyö.
Roolin rakentamista tarkastellaan kolmesta eri kulmasta. Äänellinen työskentely oli haastavin osuus ja musiikin opiskeluun meni paljon aikaa. Näyttelijän työ sujui heti näyttämöharjoitusten alkaessa hyvin. Pääsin hyvin tarinan sisälle ja pystyin peilaamaan Muumipeikon elämää omaani. Muumipuvussa liikkuminen oli alusta alkaen luontevaa. Ohjaajan kanssa työskentely ei myöskään tuottanut ongelmia. Löysimme yhteisen luontevan tavan toimia ja vuorovaikutus oli hedelmällistä.
Opinnäytetyössä käsitellään naamionäyttelemistä ja sen historiaa. Työssä kerrotaan, kuinka naamioita on alun perin käytetty uskonnollisissa tapahtumissa ja rituaaleissa. Muumioopperassa melkein kaikki roolit olivat naamioituina koko kehon peittäviin asuihin. Haasteita olivat mm. tunteiden ilmaiseminen ja ympärille näkeminen.
Harjoituskaudella pidetystä päiväkirjasta on tehty koonti, jossa kerrotaan tunnelmista eri harjoitusviikoilta sisältäen sekä negatiivisia, että positiivisia hetkiä. Lopun pohdintaosiossa käydään läpi projektin onnistumista ja kehityskohteita tuleviin haasteisiin.
Työssä kerrotaan Ilkka Kuusiston ja Tove Janssonin historiasta, heidän uransa alkuvaiheista ja uran etenemisestä. Opinnäytetyössä kuvataan oopperan juonta ja tapahtumia, jotka johtivat Muumioopperan syntyyn. Kuusisto sai ajatuksen Muumioopperasta ja pyysi Janssonia kirjoittamaan siihen libreton, minkä seurauksena alkoi tiivis yhteistyö.
Roolin rakentamista tarkastellaan kolmesta eri kulmasta. Äänellinen työskentely oli haastavin osuus ja musiikin opiskeluun meni paljon aikaa. Näyttelijän työ sujui heti näyttämöharjoitusten alkaessa hyvin. Pääsin hyvin tarinan sisälle ja pystyin peilaamaan Muumipeikon elämää omaani. Muumipuvussa liikkuminen oli alusta alkaen luontevaa. Ohjaajan kanssa työskentely ei myöskään tuottanut ongelmia. Löysimme yhteisen luontevan tavan toimia ja vuorovaikutus oli hedelmällistä.
Opinnäytetyössä käsitellään naamionäyttelemistä ja sen historiaa. Työssä kerrotaan, kuinka naamioita on alun perin käytetty uskonnollisissa tapahtumissa ja rituaaleissa. Muumioopperassa melkein kaikki roolit olivat naamioituina koko kehon peittäviin asuihin. Haasteita olivat mm. tunteiden ilmaiseminen ja ympärille näkeminen.
Harjoituskaudella pidetystä päiväkirjasta on tehty koonti, jossa kerrotaan tunnelmista eri harjoitusviikoilta sisältäen sekä negatiivisia, että positiivisia hetkiä. Lopun pohdintaosiossa käydään läpi projektin onnistumista ja kehityskohteita tuleviin haasteisiin.