Digitalisaatio itseohjautuvan oppimisen välineenä hius- ja kauneudenhoitoalalla
Loimulahti, Miia (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Loimulahti, Miia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223845
Tiivistelmä
Opinnäyteyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset digitaaliset ratkaisut tukisivat hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoiden itseohjautuvaa oppimista. Opiskelijoille suunnatulla kyselyllä pyrittiin selvittämään hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoiden merkityksellisimpiä itseohjautuvuustekijöitä sekä heidän mieltymyksiään digitaalisten oppimisympäristöjen käytöstä opinnoissa. Teoriataustassa otettiin esille itseohjautuvuus ja itseohjautuvuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä digitaalisuus ja sen järjestäminen ammatinopetuksessa. Näiden lisäksi tarkasteltiin myös Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelmaa vuosille 2016–2019 ja opetushallituksen teettämää Digam- tutkimusta. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin verkkopohjaisella kyselylomakkeella. Tutkimustulosten havainnollistamiseen käytettiin Excel-taulukkolaskelmaohjelmaa.
Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta opiskelijoiden olevan pääosin myönteisiä digitaaliseen opetukseen. Huolimatta älypuhelimien suuresta käyttöasteesta, tietokoneen käyttö opinnoissa nähtiin selkeästi paremmaksi välineeksi. Opiskelutovereiden ja yhdessä tekemisen merkitys opinnoissa oli tärkeää, mutta tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että tarve edistää opintoja myös itsenäisesti oli ilmeinen. Tuloksia tarkasteltaessa voitiin todeta, että valtaosa vastaajista pystyi arvioimaan omaa motivaatiotaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä oli asettanut opintoja edistäviä tavoitteita. Toisaalta lähes neljännes vastaajista ei ollut asettanut tavoitteita tai ei osannut sanoa oliko asettanut niitä. Tuloksista voitiin havaita, että henkilökohtaisen palautteen saamista pidettiin tärkeänä ja opiskelijoista hieman yli 60 % koki saaneensa riittävästi henkilökohtaista palautetta.
Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta opiskelijoiden olevan pääosin myönteisiä digitaaliseen opetukseen. Huolimatta älypuhelimien suuresta käyttöasteesta, tietokoneen käyttö opinnoissa nähtiin selkeästi paremmaksi välineeksi. Opiskelutovereiden ja yhdessä tekemisen merkitys opinnoissa oli tärkeää, mutta tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että tarve edistää opintoja myös itsenäisesti oli ilmeinen. Tuloksia tarkasteltaessa voitiin todeta, että valtaosa vastaajista pystyi arvioimaan omaa motivaatiotaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä oli asettanut opintoja edistäviä tavoitteita. Toisaalta lähes neljännes vastaajista ei ollut asettanut tavoitteita tai ei osannut sanoa oliko asettanut niitä. Tuloksista voitiin havaita, että henkilökohtaisen palautteen saamista pidettiin tärkeänä ja opiskelijoista hieman yli 60 % koki saaneensa riittävästi henkilökohtaista palautetta.