Yhteisöhoito huumehoidossa
Vanhatalo, Mikko (2019)
Vanhatalo, Mikko
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823091
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus huumehoidossa käytettävässä yhteisöhoidosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kyseistä ilmiötä ja erityisesti yhteisöhoidossa auttavia piirteitä. Näin ollen tutkimuskysymykseksi syntyi: Mikä yhteisöhoidossa auttaa huumeista vieroittautuvia ihmisiä? Työ käsittelee suomalaista huume- ja yhteisöhoitoa.
Ennen varsinaista tutkimuskysymykseen paneutumista etsittiin tietoa huumehoidosta sekä yhteisöhoidosta käsitteen muodossa. Löytyneitä tuloksia ja tietoa käydään läpi teoreettisessa osiossa. Kun teoreettiset lähtökohdat oli määritelty, suoritettiin tiedonhakua. Tiedonhaku suoritettiin kolmessa eri tietokannassa, jotka olivat Medic, Tuni Finna sekä Arto. Tiedonhakujen tuloksina löytyi yli tuhat hakutulosta, mutta valintakriteerit sekä tutkimuskysymys huomioiden opinnäytetyöhön valikoitui lopulta neljä tutkimusta. Nämä tutkimukset käytiin läpi useaan kertaan sekä analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista käy ilmi, että yhteisöhoidossa auttavia tekijöitä ovat vertaisuus, asiakaslähtöisyys sekä sosiaalisuus. Vertaisuus edesauttaa luottamusta ja näin ollen keskustelun syntymistä. Asiakaslähtöisyys puolestaan vaikuttaa mielekkyyteen ja motivaatioon. Lisäksi yhteisöllisten ryhmien kautta saa uusia sosiaalisia kontakteja, mutta tähän liittyy myös yhteisöhoidossa havaittu negatiivinen puoli: yksilön sosiaaliset kontaktit ja ihmissuhteet saattoivat koostua pelkästään muista yhteisöhoitoon osallistuvista henkilöistä. Ylipäätään hoidossa tulee huomioida yksilöllisyys ja se, kenelle sopii erilaiset hoitomuodot ja metodit. Työn perusteella kehittämisehdotukseksi sekä jatkotutkimuskohteeksi nousi se, että tutkittaisiin erilaisia mahdollisuuksia päästä muodostamaan yhteisöhoidon ulkopuolisia sosiaalisia kontakteja.
Ennen varsinaista tutkimuskysymykseen paneutumista etsittiin tietoa huumehoidosta sekä yhteisöhoidosta käsitteen muodossa. Löytyneitä tuloksia ja tietoa käydään läpi teoreettisessa osiossa. Kun teoreettiset lähtökohdat oli määritelty, suoritettiin tiedonhakua. Tiedonhaku suoritettiin kolmessa eri tietokannassa, jotka olivat Medic, Tuni Finna sekä Arto. Tiedonhakujen tuloksina löytyi yli tuhat hakutulosta, mutta valintakriteerit sekä tutkimuskysymys huomioiden opinnäytetyöhön valikoitui lopulta neljä tutkimusta. Nämä tutkimukset käytiin läpi useaan kertaan sekä analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista käy ilmi, että yhteisöhoidossa auttavia tekijöitä ovat vertaisuus, asiakaslähtöisyys sekä sosiaalisuus. Vertaisuus edesauttaa luottamusta ja näin ollen keskustelun syntymistä. Asiakaslähtöisyys puolestaan vaikuttaa mielekkyyteen ja motivaatioon. Lisäksi yhteisöllisten ryhmien kautta saa uusia sosiaalisia kontakteja, mutta tähän liittyy myös yhteisöhoidossa havaittu negatiivinen puoli: yksilön sosiaaliset kontaktit ja ihmissuhteet saattoivat koostua pelkästään muista yhteisöhoitoon osallistuvista henkilöistä. Ylipäätään hoidossa tulee huomioida yksilöllisyys ja se, kenelle sopii erilaiset hoitomuodot ja metodit. Työn perusteella kehittämisehdotukseksi sekä jatkotutkimuskohteeksi nousi se, että tutkittaisiin erilaisia mahdollisuuksia päästä muodostamaan yhteisöhoidon ulkopuolisia sosiaalisia kontakteja.