Kansainvälisesti adoptoineiden perheiden biologisten lasten kokemukset adoptiosta
Koskiniemi, Selina (2019)
Koskiniemi, Selina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923439
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kansainvälisesti adoptoineiden perheiden biologisten lasten kokemuksia adoptiosta. Opinnäytetyöhön haastateltiin viittä (5) 20 – 27-vuotiasta lapsuudessaan perheensä kanssa adoptioprosessin läpikäynyttä nuorta aikuista. Kaikki heistä olivat olleet perheensä ensimmäisen adoption aikaan alle 12-vuotiaita. Haastateltavien perheiden adoption kohdemaat olivat Etelä-Afrikka ja Kiina.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja vastaukset teemoiteltiin. Aineiston analyysissä oli myös aineistolähtöisen analyysin piirteitä. Haastattelut toteutettiin haastattelurungon avulla, mutta kysymysten järjestys saattoi vaihdella keskustelun edetessä haastattelutilanteesta riippuen. Haastattelurunko koostui kolmesta teemasta, joita olivat adoptiota edeltävä aika ja adoptioprosessi, adoptiomatka ja kotona Suomessa. Näiden kolmen teeman pohjalta myös tutkimustulokset on kasattu.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että adoptio oli herättänyt kaikissa haastateltavissa paljon tunteita ja he kuvailivat adoptiolla olleen suuri merkitys heidän elämässään. Haastateltavat muistivat tarkkaan prosessin eri vaiheet. Prosessi oli heille merkityksellinen ja mieleenpainuva elämänvaihe. Tunteikkaimmat hetket adoptioprosessissa olivat lapsiesityksen saaminen ja luovutustilanne. Näistä hetkistä haastateltavilla oli hyvin yksityiskohtaiset muistot. Haastateltavat eivät kokeneet, että adoptio olisi vaikuttanut heidän vanhemmuuden kokemukseensa.
Haastateltavien myönteisiin kokemuksiin adoptiosta voi vaikuttaa omalta osaltaan myös se, että heidän vanhemmillaan oli kokemusta lapsen kasvattamisesta ja vanhemmuuden taitoja on voitu arvioida jo adoptioprosessin aikana sen perusteella, millaisia vanhempia vanhemmat ovat perheen biologiselle lapselle.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja vastaukset teemoiteltiin. Aineiston analyysissä oli myös aineistolähtöisen analyysin piirteitä. Haastattelut toteutettiin haastattelurungon avulla, mutta kysymysten järjestys saattoi vaihdella keskustelun edetessä haastattelutilanteesta riippuen. Haastattelurunko koostui kolmesta teemasta, joita olivat adoptiota edeltävä aika ja adoptioprosessi, adoptiomatka ja kotona Suomessa. Näiden kolmen teeman pohjalta myös tutkimustulokset on kasattu.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että adoptio oli herättänyt kaikissa haastateltavissa paljon tunteita ja he kuvailivat adoptiolla olleen suuri merkitys heidän elämässään. Haastateltavat muistivat tarkkaan prosessin eri vaiheet. Prosessi oli heille merkityksellinen ja mieleenpainuva elämänvaihe. Tunteikkaimmat hetket adoptioprosessissa olivat lapsiesityksen saaminen ja luovutustilanne. Näistä hetkistä haastateltavilla oli hyvin yksityiskohtaiset muistot. Haastateltavat eivät kokeneet, että adoptio olisi vaikuttanut heidän vanhemmuuden kokemukseensa.
Haastateltavien myönteisiin kokemuksiin adoptiosta voi vaikuttaa omalta osaltaan myös se, että heidän vanhemmillaan oli kokemusta lapsen kasvattamisesta ja vanhemmuuden taitoja on voitu arvioida jo adoptioprosessin aikana sen perusteella, millaisia vanhempia vanhemmat ovat perheen biologiselle lapselle.