Sisäisen viestinnän kehittäminen: Muutosviestintä vs päivittäisjohtaminen
Tarvainen, Saila (2019)
Tarvainen, Saila
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923408
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kasvatetaan ymmärrystä sisäisen viestinnän epäkohdista, kehitetään tapoja viestiä muutoksista paremmin työn toimeksiantajan tuotantolaitoksessa. Sisäisen viestinnän koettiin lähtökohtaisesti heikentyneen tuotannon muutettua vuorotyö malliaan. Tutkimuksella haluttiin pureutua konkreettisiin parannustoimenpiteisiin ja tutkimus keskitettiin osaksi työn toimeksiantajan käynnistämää kehitysprojektia. Tutkimuksessa selvitettiin sisäisen viestinnän puutteita haastattelemalla rajattua tutkimusryhmää. Tutkimuksen aikana kehitettiin haastatteluiden perusteella erilaisia tapoja viestinnän parantamiseksi ja näiden toimenpiteiden kokemuksia pyrittiin tutkimuksen aikana arvioimaan ja seuraamaan.
Tutkimuksellisen osion tueksi esitetään teoriaa viestinnästä, erilaisten viestintäkanavien käytöstä sekä muutosviestinnästä. Muutos-ja päivittäisjohtamisen teoreettisen puolen koettiin tukevan tutkimuksen toiminnallisen osan ja tutkimuksen tuloksien tulkintaa.
Tutkimus toi selkeästi ilmi puutteita sisäisen viestinnän toimintatavoissa sekä kanavissa. Näiden epäkohtien joukosta päädyttiin valikoimaan rajallinen määrä asioita joihin työstettiin tutkimuksen aikana toimenpiteitä. Tutkimuksen aikana tehtyjen viestinnän tehostamisen toimenpiteiden kautta saatiin aikaiseksi muutoksia, jotka juurtuessaan osaksi toimintaa voitiin nähdä tuovan lisäarvoa ja kehitystä viestinnän parantamiseksi. Epäkohtiin, joihin ei tutkimuksen aikana esitetty toimintasuunnitelmaa, on esitetty tutkimuksen kehitysehdotuksissa.
Tutkimuksen tuloksien johtopäätöksenä voidaan sanoa, että päivittäisjohtamisen mallin puuttuminen ja mahdollisuudet esimiesten päivittäisessä kohtaamisessa koettiin isoksi osaksi viestinnän haasteista.
Tutkimuksellisen osion tueksi esitetään teoriaa viestinnästä, erilaisten viestintäkanavien käytöstä sekä muutosviestinnästä. Muutos-ja päivittäisjohtamisen teoreettisen puolen koettiin tukevan tutkimuksen toiminnallisen osan ja tutkimuksen tuloksien tulkintaa.
Tutkimus toi selkeästi ilmi puutteita sisäisen viestinnän toimintatavoissa sekä kanavissa. Näiden epäkohtien joukosta päädyttiin valikoimaan rajallinen määrä asioita joihin työstettiin tutkimuksen aikana toimenpiteitä. Tutkimuksen aikana tehtyjen viestinnän tehostamisen toimenpiteiden kautta saatiin aikaiseksi muutoksia, jotka juurtuessaan osaksi toimintaa voitiin nähdä tuovan lisäarvoa ja kehitystä viestinnän parantamiseksi. Epäkohtiin, joihin ei tutkimuksen aikana esitetty toimintasuunnitelmaa, on esitetty tutkimuksen kehitysehdotuksissa.
Tutkimuksen tuloksien johtopäätöksenä voidaan sanoa, että päivittäisjohtamisen mallin puuttuminen ja mahdollisuudet esimiesten päivittäisessä kohtaamisessa koettiin isoksi osaksi viestinnän haasteista.