Varhaiskasvatuksen aloitusprosessin arviointi ja kehittäminen Nuumäen päiväkodissa
Pessinen, Heli; Mammone, Jenny; Keskinen, Jutta (2019)
Pessinen, Heli
Mammone, Jenny
Keskinen, Jutta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722795
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Nuumäen päiväkodin käytäntöjä varhaiskasvatuksen aloituksessa huoltajien ja kasvattajien näkökulmasta. Tavoitteena oli saada tietoa aloitusprosessin toimivuudesta ja siitä, miten huoltajat ja henkilökunta kehittäisivät sitä. Kartoitus tehtiin Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Raija Laineen ehdotuksesta.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat: Miten Nuumäen päiväkodin henkilökunta ja lasten huoltajat ovat kokeneet varhaiskasvatuksen aloitusprosessin? Miten Nuumäen päiväkodin henkilökunta ja lasten huoltajat kehittäisivät varhaiskasvatuksen aloitusprosessia?
Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä toimivat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja erityisesti teoriatieto vuorovaikutuksesta sekä huoltajien, lasten ja henkilökunnan välisestä yhteistyöstä ja monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin sähköistä kyselyä sekä teemahaastattelua. Nuumäen päiväkodin henkilökunta jakoi sähköisen kyselyn huoltajille. Kysely ei tuottanut tarvittavaa määrää vastauksia luotettavan tutkimustuloksen saamiseksi, joten aineiston keruuta jatkettiin teemahaastatteluin. Teemahaastattelut toteutettiin Nuumäen päiväkodilla ja puhelimitse. Sisällönanalyysi tehtiin eri analyysitapoja käyttäen.
Sähköisistä kyselyistä saaduista vastauksista sekä teemahaastattelujen tuloksista käy ilmi huoltajille ja henkilökunnalle tärkeät arvot, kehitysehdotukset sekä positiivisiksi ja negatiivisiksi koetut asiat varhaiskasvatuksen aloitusprosessissa.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä nousivat esille huoltajille ja henkilökunnalle yhteisinä arvoina kiireettömyys, turvallisuus, luottamuksellisuus ja yksilöllisyys. Huoltajat kokivat positiivisena asiana hyvän henkilökunnan ja turvallisen päiväkotiympäristön. Negatiivisena asiana koettiin huono tiedonkulku ja vaihtuva, vieras henkilökunta. Sekä huoltajien että henkilökunnan esittämät kehittämisajatukset koskivat tiedonkulkua ja arjen sujuvuutta.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat: Miten Nuumäen päiväkodin henkilökunta ja lasten huoltajat ovat kokeneet varhaiskasvatuksen aloitusprosessin? Miten Nuumäen päiväkodin henkilökunta ja lasten huoltajat kehittäisivät varhaiskasvatuksen aloitusprosessia?
Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä toimivat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja erityisesti teoriatieto vuorovaikutuksesta sekä huoltajien, lasten ja henkilökunnan välisestä yhteistyöstä ja monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin sähköistä kyselyä sekä teemahaastattelua. Nuumäen päiväkodin henkilökunta jakoi sähköisen kyselyn huoltajille. Kysely ei tuottanut tarvittavaa määrää vastauksia luotettavan tutkimustuloksen saamiseksi, joten aineiston keruuta jatkettiin teemahaastatteluin. Teemahaastattelut toteutettiin Nuumäen päiväkodilla ja puhelimitse. Sisällönanalyysi tehtiin eri analyysitapoja käyttäen.
Sähköisistä kyselyistä saaduista vastauksista sekä teemahaastattelujen tuloksista käy ilmi huoltajille ja henkilökunnalle tärkeät arvot, kehitysehdotukset sekä positiivisiksi ja negatiivisiksi koetut asiat varhaiskasvatuksen aloitusprosessissa.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä nousivat esille huoltajille ja henkilökunnalle yhteisinä arvoina kiireettömyys, turvallisuus, luottamuksellisuus ja yksilöllisyys. Huoltajat kokivat positiivisena asiana hyvän henkilökunnan ja turvallisen päiväkotiympäristön. Negatiivisena asiana koettiin huono tiedonkulku ja vaihtuva, vieras henkilökunta. Sekä huoltajien että henkilökunnan esittämät kehittämisajatukset koskivat tiedonkulkua ja arjen sujuvuutta.