Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu työn hallinnan ja vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta Kokemuksia uuden suunnittelukäytänteen käyttöönotosta kotihoidossa

Abstract

Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata työyhteisössä toteutettu yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönotto sekä kuvata sen vaikutuksia työyhteisön jäsenten näkökulmasta. Yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla haluttiin lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja kehittää työyhteisön työskentelytaitoja yhteisöllisemmiksi ja nykyistä itseohjautuvammiksi. Yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla pyrittiin sitouttamaan työntekijöitä työyhteisöön sekä luomaan työyhteisöstä houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi työpaikka kotihoidossa.

Kokeilujakson aikana tarkasteltiin työntekijöiden kokemuksia siitä, lisääkö yhteisöllinen työvuorosuunnittelu heidän työn hallinnan tunnetta ja omaan työhön liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Tämän lisäksi arvioitiin, lisääntyivätkö työyhteisön jäsenten yhteistyötaidot, motivaatio, työhön sitoutuneisuus ja työtyytyväisyys. Tutkimukselliseen kehittämistyöhön haastateltiin kymmenen yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun osallistunutta työntekijää kokeilujakson alussa ja lopussa.

Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun kokeilun myötä selvisi, ettei kokemus yhteisöllisyydestä juurikaan lisääntynyt. Työn hallinnan tunne ja vaikutusmahdollisuudet työvuoroihin sen sijaan lisääntyivät haastateltavien mukaan selvästi. Vaikutusmahdollisuudet itse työhön eivät kuitenkaan haastateltavien mukaan lisääntyneet kokeilun myötä, koska työ itsessään ei muuttunut sisällöltään. Merkittävää oli kuitenkin se, että työn ja perhe-elämän yhdistäminen helpottui ja sitä myötä myös työtyytyväisyys ja sitoutuneisuus työhön kasvoi.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset olivat työyhteisön toiminnan kannalta myönteisiä. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönottoprosessin aikana ei syntynyt yhteisöllisyyttä heikentäneitä ristiriitoja, jotka olisivat vaikuttaneet tuloksiin yhteisöllisyyttä heikentävinä tekijöinä. Haastateltavat pohtivat loppuhaastattelussa käytänteitä yhteisöllisen työvuorosuunnittelun kehittämiseen jatkoa ajatellen. Valtaosa haastateltavista toivoi työvuorosuunnittelukäytänteen vakiintuvan pysyväksi toimintamalliksi työyhteisössä.

The purpose of the research-based development work was to give a valid and actualised picture of the introduction of the collaborative work sift planning and to describe its impact from the point of view of the members of the organisation. The aim for collaborative work shift planning was to increase the impact the employee has over their own work description and to make the working manners of the organisation more communal and more self-determinate. The aim for collaborative work shift planning in home care was to create more committed employees and to create attractiveness and competitive advantage to the organisation.

During the trial, the employee experience was evaluated to see whether the collaborative work shift planning increased their sense of control and whether they experienced they had an opportunity to influence the content of their work. Also, the issues such as collaboration skills, motivation, commitment and content were evaluated. Ten employees were interviewed for the collaborative work shift research at the beginning and at the end of the trial.

By the end of the collaborative work sift planning trial it was proven that the sense of communality did not increase. The employees did however experience substantially that they had more control over their work and more impact on their work shifts. The impact to influence their work content did not increase, since during the trial the work itself did not change. The most significant factor was that the employees experienced that combining work and family-life balance was easier during the trial, which lead to increased contentment and commitment to the work itself.

The results of the research-based trial for the work community were positive. During the introduction of the collaborative work shift planning there were no conflicts that would have deteriorated the result when measuring the communality experience. In the final interview, the employees considered the practices of developing the collaborative work shift planning. A vast majority hoped for the collaborative work shift planning to become established as a permanent operating model.