Outoja kuulokuvia : Äänikerronnan ja -ilmaisun mahdollisuudet radio-ohjelmassa.
Riipi, Markku (2010)
Riipi, Markku
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518385
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä työssä sitä, kuinka me ihmiset tulkitsemme ja tunnistamme erilaisia ääniä, miten me niihin reagoimme ja kuinka näitä reaktioita hyödyntää radio-ohjelman äänikerronnassa ja -ilmaisussa. Tutkin asiaa kahden teososan työni kautta - radiodokumentti Kappalemäärä ja radiofeature Raiskaus 3500 €. Ohjelmat, jotka esittelen työni aluksi, käsittelevät tavallisten ihmisten epätavallisia tarinoita.
Työn tavoitteena on tuoda esille seuraavat asiat: millä käytännön keinoilla radio-ohjelman äänikerronnassa ja -ilmaisussa saamme kuulijan reagoimaan halutulla tavalla? miksi kuulija reagoi niin ja mitkä ovat kahden radio-ohjelman, radiodokumentin ja radiofeaturen, keskeisimmät eroavaisuudet?
Tutkimusmenetelminä olen käyttänyt työtä varten tehtyjä haastatteluja sekä äänikuvaharjoituksia, suomalaisten radiodokumentaristien kirjoittamia kirjoja, aiemmin vastaavanlaisista aiheista tehtyjä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä, sekä omia kokemuksia, joita on tullut esiin ko. ohjelmien tekoprosessien aikana.
Tutkimukseni keskeisempiä tuloksia ovat kuulijan suuri merkitys radio-ohjelmassa – kuinka hän tulkitsee ja tunnistaa ääniä, radiodokumentin ja -featuren keskeisimmät eroavaisuudet sekä äänikerronnan ja -ilmaisun haasteellisuus radio-ohjelmassa tai ääniteoksessa.
Johtöpäätöksenä voin todeta, että kuulijoiden reagoiminen tiettyihin ääniin, äänimaailmoihin tietyllä tavalla vaatii äänisuunnittelun näkökulmasta aluksi sitä, että reagoinko itse niihin samalla tavalla - varsinkaan kun en pysty käyttämään visuaalisia keinoja hyväkseni. Jatkossa tulisi keskittyä enemmän kuuloon ja kuulemiseen, äänien tulkintaan ja tunnistamiseen sekä siihen, kuinka haluttu lopputulos saadaan teknisesti aikaan.
Asiasanat: radiodokumentti, radiofeature, tulkinta, tunnistaminen, assosiaatio, havainto
Työn tavoitteena on tuoda esille seuraavat asiat: millä käytännön keinoilla radio-ohjelman äänikerronnassa ja -ilmaisussa saamme kuulijan reagoimaan halutulla tavalla? miksi kuulija reagoi niin ja mitkä ovat kahden radio-ohjelman, radiodokumentin ja radiofeaturen, keskeisimmät eroavaisuudet?
Tutkimusmenetelminä olen käyttänyt työtä varten tehtyjä haastatteluja sekä äänikuvaharjoituksia, suomalaisten radiodokumentaristien kirjoittamia kirjoja, aiemmin vastaavanlaisista aiheista tehtyjä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä, sekä omia kokemuksia, joita on tullut esiin ko. ohjelmien tekoprosessien aikana.
Tutkimukseni keskeisempiä tuloksia ovat kuulijan suuri merkitys radio-ohjelmassa – kuinka hän tulkitsee ja tunnistaa ääniä, radiodokumentin ja -featuren keskeisimmät eroavaisuudet sekä äänikerronnan ja -ilmaisun haasteellisuus radio-ohjelmassa tai ääniteoksessa.
Johtöpäätöksenä voin todeta, että kuulijoiden reagoiminen tiettyihin ääniin, äänimaailmoihin tietyllä tavalla vaatii äänisuunnittelun näkökulmasta aluksi sitä, että reagoinko itse niihin samalla tavalla - varsinkaan kun en pysty käyttämään visuaalisia keinoja hyväkseni. Jatkossa tulisi keskittyä enemmän kuuloon ja kuulemiseen, äänien tulkintaan ja tunnistamiseen sekä siihen, kuinka haluttu lopputulos saadaan teknisesti aikaan.
Asiasanat: radiodokumentti, radiofeature, tulkinta, tunnistaminen, assosiaatio, havainto