Maa-aines lähtöinen kasvillisuuden suunnittelu ja toteutus : Tervaleppä-saniaislehdon perustaminen Vuosaaren maantäyttöalueelle
Pekkonen, Kristiina (2010)
Pekkonen, Kristiina
Yrkeshögskolan Novia
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102513946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102513946
Tiivistelmä
Kuvaan opinnäytetyössäni maa-aineslähtöisten kasvillisuusalueiden suunnittelun ja toteutuksen keinoja Vuosaaren maantäyttöalueella. Kyseiselle, ihmisen toiminnallaan muokkaamalle maisemavaurioalueelle, on kehitetty luonnollisen kaltaisia kasviyhdyskuntia Suomen luonnossa esiintyvien biotooppien maaperää ja kasvillisuutta mallintamalla. Tämäntyyppisen suunnittelun tavoitteena on luoda uusia ympäristön suunnittelu- ja toteutustapoja, joiden tuloksena syntyy mielenkiintoisia, helppohoitoisia ja biologisesti monimuotoisia viherympäristöjä.
Suuntaa suunnittelualueelle soveltuville kasviyhdyskunnille olen lähtenyt hakemaan kohteen maa-aineksista, maan vesitaloudesta, olemassa olevasta kasvillisuudesta, maaston topografiasta sekä pienilmastosta. Suunnittelualueella toteutettiin kenttäkokeina kahdeksan (8) kappaletta maan kairauksia kesällä 2009. Näytteistä selvitettiin maan kosteuspitoisuus ja maalaji sekä muodostettiin maan profiilit. Lisäksi osasta näytteitä teetettiin maa-analyysit. Tulosten pohjalta laadin alueesta suunnitelmakartat sekä kasvillisuuden kehittämissuunnitelman seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.
Vuosaaren maantäyttöalueella tehty luonnonmukaisten kasvillisuusalueiden mallintaminen on luonteeltaan kokeellista pioneerityötä. Koska maan ja kasvillisuuden kehittyminen vaatii aikaa, tekemäni lehdon kehittämissuunnitelman käyttökelpoisuus tulee näkymään alueen sukkession edetessä. Tavoiteltavan kasvilajiston hoitotoimia ohjataan ensisijaisesti alueen kasvillisuuden kehityksen sekä tehtyjen hoitotoimien vaikutusten aktiivisen havainnoinnin ja dokumentoinnin kautta.
Suuntaa suunnittelualueelle soveltuville kasviyhdyskunnille olen lähtenyt hakemaan kohteen maa-aineksista, maan vesitaloudesta, olemassa olevasta kasvillisuudesta, maaston topografiasta sekä pienilmastosta. Suunnittelualueella toteutettiin kenttäkokeina kahdeksan (8) kappaletta maan kairauksia kesällä 2009. Näytteistä selvitettiin maan kosteuspitoisuus ja maalaji sekä muodostettiin maan profiilit. Lisäksi osasta näytteitä teetettiin maa-analyysit. Tulosten pohjalta laadin alueesta suunnitelmakartat sekä kasvillisuuden kehittämissuunnitelman seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.
Vuosaaren maantäyttöalueella tehty luonnonmukaisten kasvillisuusalueiden mallintaminen on luonteeltaan kokeellista pioneerityötä. Koska maan ja kasvillisuuden kehittyminen vaatii aikaa, tekemäni lehdon kehittämissuunnitelman käyttökelpoisuus tulee näkymään alueen sukkession edetessä. Tavoiteltavan kasvilajiston hoitotoimia ohjataan ensisijaisesti alueen kasvillisuuden kehityksen sekä tehtyjen hoitotoimien vaikutusten aktiivisen havainnoinnin ja dokumentoinnin kautta.