VALTAISTAVAA TOIMINTAA INTIALAISILLE KATULAPSILLE
Hytönen, Henriikka (2010)
Hytönen, Henriikka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916115
Tiivistelmä
Hytönen, Henriikka. Valtaistavaa toimintaa intialaisille katulapsille. Järvenpää, syksy 2010, 80 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoitus oli luoda aktivoivaa sekä osallistavaa toimintaa intialaisen The Institute of Psychological and Educational Research -järjestön toimintaan osallistuville katulapsille. Tavoitteena oli myös selvittää, kuinka toiminnan jatkuminen varmistettaisiin tulevaisuudessa. Tarkoituksena oli luoda valtaistavaa toimintaa, jota järjestön parissa työskentelevät vapaaehtoiset voisivat hyödyntää jatkossa katulasten tarpeiden mukaan.
Toiminnallinen projekti suunniteltiin yhteistyössä järjestön kanssa, katulasten toiveet huomioiden. Projektin toteutuksesta vastasivat seitsemän suomalaista ammattikorkeakouluopiskelijaa. Projektin toiminta keskittyi musiikin, liikunnan, kuvataiteen sekä pelien ja leikkien ympärille. Projektiin kytkeytyi varsinaisen toiminnan lisäksi myös katulasten haastatteluja sekä piirustustuokioita, joiden tarkoituksena oli kartoittaa lasten arkea ja toimintakykyä. Haastatteluiden ja piirustustuokioiden avulla pyrittiin myös selvittämään, miksi juuri näille lapsille on toivottavaa järjestää valtaistavaa toimintaa, joka lisää heidän osallistumismahdollisuuksia ja parantaa osaltaan heidän elämänlaatua. Lisäksi aineistoa kerättiin havainnoimalla sekä pitämällä kenttäpäiväkirjaa. Tutkimusaineisto kerättiin syys-marraskuussa 2009, kun projektia toteuttaneet opiskelijat tekivät kansainvälistä harjoittelua Kolkatassa, Intiassa.
Toiminnallinen projekti onnistui suunnittelultaan ja toteutukseltaan hyvin. Projektin toiminta vastasi suurelta osin katulasten tarpeisiin. He pääsivät toteuttamaan itseään ja kokivat sosiaalisen arvostuksen, rakkauden, yhteenkuuluvuuden sekä turvallisuuden tunteita. Tuloksissa korostuivat lisäksi projektin vetäjän ja katulapsen välisen suhteen merkitys sekä katulasten osallistamisen tärkeys. Tutkimuksessa ilmeni, että hyvä vuorovaikutussuhde sekä osallistaminen vahvistavat lapsen hyvinvointia. Osallistamisella on vaikutusta myös katulasten sosiaalisten ongelmien lievittämiseen sekä heidän sosiaalisen pääomansa kasvulle.
Toiminnan jalkauttaminen osaksi järjestön toimintaa ei ole toistaiseksi onnistunut. Merkittävin syy tähän on ollut vapaaehtoisten määrän vähyys sekä järjestön resurssien rajallisuus. Tutkimustulosten perusteella katulapset hyötyivät projektista monella tapaa. Tästä syystä toiminnan jatkuminen olisi toivottavaa. Toimintaan osallistuneet lapset ovat sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden uhreja: katulapsia, lapsityöläisiä, hyväksikäytön ja väkivallan uhreja. Heidän arjessaan täysipainoinen lapsuus ei toteudu. Yhteisöllisen ja osallistavan toiminnan avulla katulapset saavat elää ”aidosti lapsuuttaan”: leikkiä, liikkua ja ilmaista itseään eri taiteen keinoin.
Opinnäytetyön tarkoitus oli luoda aktivoivaa sekä osallistavaa toimintaa intialaisen The Institute of Psychological and Educational Research -järjestön toimintaan osallistuville katulapsille. Tavoitteena oli myös selvittää, kuinka toiminnan jatkuminen varmistettaisiin tulevaisuudessa. Tarkoituksena oli luoda valtaistavaa toimintaa, jota järjestön parissa työskentelevät vapaaehtoiset voisivat hyödyntää jatkossa katulasten tarpeiden mukaan.
Toiminnallinen projekti suunniteltiin yhteistyössä järjestön kanssa, katulasten toiveet huomioiden. Projektin toteutuksesta vastasivat seitsemän suomalaista ammattikorkeakouluopiskelijaa. Projektin toiminta keskittyi musiikin, liikunnan, kuvataiteen sekä pelien ja leikkien ympärille. Projektiin kytkeytyi varsinaisen toiminnan lisäksi myös katulasten haastatteluja sekä piirustustuokioita, joiden tarkoituksena oli kartoittaa lasten arkea ja toimintakykyä. Haastatteluiden ja piirustustuokioiden avulla pyrittiin myös selvittämään, miksi juuri näille lapsille on toivottavaa järjestää valtaistavaa toimintaa, joka lisää heidän osallistumismahdollisuuksia ja parantaa osaltaan heidän elämänlaatua. Lisäksi aineistoa kerättiin havainnoimalla sekä pitämällä kenttäpäiväkirjaa. Tutkimusaineisto kerättiin syys-marraskuussa 2009, kun projektia toteuttaneet opiskelijat tekivät kansainvälistä harjoittelua Kolkatassa, Intiassa.
Toiminnallinen projekti onnistui suunnittelultaan ja toteutukseltaan hyvin. Projektin toiminta vastasi suurelta osin katulasten tarpeisiin. He pääsivät toteuttamaan itseään ja kokivat sosiaalisen arvostuksen, rakkauden, yhteenkuuluvuuden sekä turvallisuuden tunteita. Tuloksissa korostuivat lisäksi projektin vetäjän ja katulapsen välisen suhteen merkitys sekä katulasten osallistamisen tärkeys. Tutkimuksessa ilmeni, että hyvä vuorovaikutussuhde sekä osallistaminen vahvistavat lapsen hyvinvointia. Osallistamisella on vaikutusta myös katulasten sosiaalisten ongelmien lievittämiseen sekä heidän sosiaalisen pääomansa kasvulle.
Toiminnan jalkauttaminen osaksi järjestön toimintaa ei ole toistaiseksi onnistunut. Merkittävin syy tähän on ollut vapaaehtoisten määrän vähyys sekä järjestön resurssien rajallisuus. Tutkimustulosten perusteella katulapset hyötyivät projektista monella tapaa. Tästä syystä toiminnan jatkuminen olisi toivottavaa. Toimintaan osallistuneet lapset ovat sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden uhreja: katulapsia, lapsityöläisiä, hyväksikäytön ja väkivallan uhreja. Heidän arjessaan täysipainoinen lapsuus ei toteudu. Yhteisöllisen ja osallistavan toiminnan avulla katulapset saavat elää ”aidosti lapsuuttaan”: leikkiä, liikkua ja ilmaista itseään eri taiteen keinoin.