Sisäilmaongelmaiset julkiset rakennukset ja niiden väliaikaisen korjauksen menetelmiä ilmanvaihdon näkökulmasta
Välitalo, Mirka (2019)
Välitalo, Mirka
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019062017405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019062017405
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kustannustehokkaita ilmanvaihdon ratkaisuja sisäilmaongelmaisiin julkisiin koulurakennuksiin. Oleellista oli huomioida järjestelmän väliaikaisuus. Sisäilmaongelmaisia kouluja ei ole tarkoitus peruskorjata, vaan ilmanvaihdon toimenpiteillä, yhdessä kevyiden rakenneratkaisujen (tiivistys ja kapselointi) kanssa, pyritään luomaan terveelliset ja turvalliset olosuhteet tilan käyttäjille noin viideksi vuodeksi eteenpäin. Viiden vuoden kuluttua koulurakennus peruskorjataan tai uusi koulurakennus on rakennettu korvaamaan vanha. Työn tavoitteena oli aikaansaada FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Rakennusterveys- ja sisäilmatiimille tietoa ilmanvaihtotoimenpiteistä ja -ratkaisuista, joita voidaan soveltaa sisäilmaongelmaiseen rakennukseen, huomioiden ilmanvaihdon ja rakennusteknisten ratkaisujen yhteisvaikutus sisäilmaolosuhteisiin.
Sisäilmaongelmiin perehdyttiin kirjallisella tutkimuksella myös määräysten, energiansäästön ja ympäristön vaikutusten näkökulmasta. Aiheesta kerättiin mahdollisimman laajasti teoriatietoja sisäilmaongelman aiheuttajista ja ilmanvaihdon ratkaisusta niihin. Sisäilmaongelmien ratkaisutapoja tutkiessa myös jalkauduttiin korjattaviin kohteisiin. Paikan päällä tehty havainnointi väliaikaisista ratkaisuista toi arvokasta kokemusperäistä tietoa ratkaisujen toimivuudesta.
Tässä työssä keskityttiin 1960-1980-lukujen rakennuksiin, joissa on suurin korjaustarve ja joiden rakennusosat ovat tulossa elinkaarensa päähän. Tuon aikakauden rakennuksissa todettiin olevan paljon riskirakenteita, kuten valesokkeleita, tasakattoja sekä alapohjia ilman lämmöneristeitä ja kapillaarikatkoja. Lisäksi ilmanvaihtoon ja sen painesuhteisiin ei tuolloin oltu kiinnitetty huomiota, vaan 60-80-luvun rakennukset on suunniteltu poistoilmanvaihtoon perustuen alipaineisiksi. Usein niiden korvausilmareitit ovat puutteellisia ja korvausilman saanti perustuu osittain vuotoilmaan.
Ilmanvaihtoratkaisuja sisäilmaolosuhteiden parantamiseen esitettiin vuotoilmojen hallinnan, ilmanvaihtuvuuden lisäämisen, yli- ja alipaineistuksen sekä sisäilman olosuhteiden seurannan ja ylläpidon näkökulmasta.
Sisäilmaongelmiin perehdyttiin kirjallisella tutkimuksella myös määräysten, energiansäästön ja ympäristön vaikutusten näkökulmasta. Aiheesta kerättiin mahdollisimman laajasti teoriatietoja sisäilmaongelman aiheuttajista ja ilmanvaihdon ratkaisusta niihin. Sisäilmaongelmien ratkaisutapoja tutkiessa myös jalkauduttiin korjattaviin kohteisiin. Paikan päällä tehty havainnointi väliaikaisista ratkaisuista toi arvokasta kokemusperäistä tietoa ratkaisujen toimivuudesta.
Tässä työssä keskityttiin 1960-1980-lukujen rakennuksiin, joissa on suurin korjaustarve ja joiden rakennusosat ovat tulossa elinkaarensa päähän. Tuon aikakauden rakennuksissa todettiin olevan paljon riskirakenteita, kuten valesokkeleita, tasakattoja sekä alapohjia ilman lämmöneristeitä ja kapillaarikatkoja. Lisäksi ilmanvaihtoon ja sen painesuhteisiin ei tuolloin oltu kiinnitetty huomiota, vaan 60-80-luvun rakennukset on suunniteltu poistoilmanvaihtoon perustuen alipaineisiksi. Usein niiden korvausilmareitit ovat puutteellisia ja korvausilman saanti perustuu osittain vuotoilmaan.
Ilmanvaihtoratkaisuja sisäilmaolosuhteiden parantamiseen esitettiin vuotoilmojen hallinnan, ilmanvaihtuvuuden lisäämisen, yli- ja alipaineistuksen sekä sisäilman olosuhteiden seurannan ja ylläpidon näkökulmasta.