Vaikuttaako väsymys? : vuorotyöntekijöiden näkökyvyn mittauksia Acta Print Oy:ssä Tampereella
Grönlund, Marja-Leena; Suominen, Riitta (2010)
Grönlund, Marja-Leena
Suominen, Riitta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215063
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia, vaikuttavatko väsymys ja univaje ihmisen näkökykyyn. Halusimme selvittää, tapahtuuko vuorotyöntekijän näkökyvyssä unen puutteesta johtuvia muutoksia päivä- ja yötyön välillä. Selvitimme myös, miten vireystilan koetaan vaikuttavan työssä suoriutumiseen. Lisäksi tutkimme, miten henkilöiden ikä ja liikunnan harrastaminen vaikuttavat saatuihin tuloksiin.
Koska univajeella tiedetään olevan laajoja vaikutuksia elimistön fysiologiaan, tutkimushypoteesimme oli, että väsymys vaikuttaa myös ihmisen näkökykyyn. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin Suomessa tehty. Yhteistyökumppanina ja tilaajana työllemme oli painotalo Acta Print Oy Tampereella. Teimme opinnäytetyömme määrällisenä, kvantitatiivisena tutkimuksena. Keräsimme tutkimusaineistoa erilaisin näöntarkastustestein sekä kyselylomakkein samalta otosjoukolta sekä iltavuorossa että yövuorossa. Otoskokomme jäi melko pieneksi, yhteentoista (11) henkilöön. Tämä saattaa heikentää tutkimuksemme kokonaisluotettavuutta ja tulostemme yleistettävyyttä.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että unella on suuri merkitys henkilöiden kokemaan vireystilaan ja työssä suoriutumiseen. Näkötestien tulokset kuitenkin osoittavat, että ihminen pystyy hetkelliseen näkökyvyn maksimaaliseen suoritukseen niin yöllä kuin päivälläkin.
Mikäli tutkimus olisi tehty mittaamalla näkökykyä pidempi jakso esim. valvomossa tai muussa yksitoikkoisessa, pitkäkestoisessa työssä, olisivat tulokset ehkä olleet erilaisia. Tulosten vaikutuksia todelliseen näöntarkastustilanteeseen arvioitaessa voimme olettaa, että väsymyksestä aiheutuva vireystila voi vaikuttaa tehtävästä suoriutumiseen, mutta ei juurikaan tutkimuksesta saataviin arvoihin. Nämä tutkimustuloksemme eivät siis tue työllemme asettamaa hypoteesia.
Koska univajeella tiedetään olevan laajoja vaikutuksia elimistön fysiologiaan, tutkimushypoteesimme oli, että väsymys vaikuttaa myös ihmisen näkökykyyn. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin Suomessa tehty. Yhteistyökumppanina ja tilaajana työllemme oli painotalo Acta Print Oy Tampereella. Teimme opinnäytetyömme määrällisenä, kvantitatiivisena tutkimuksena. Keräsimme tutkimusaineistoa erilaisin näöntarkastustestein sekä kyselylomakkein samalta otosjoukolta sekä iltavuorossa että yövuorossa. Otoskokomme jäi melko pieneksi, yhteentoista (11) henkilöön. Tämä saattaa heikentää tutkimuksemme kokonaisluotettavuutta ja tulostemme yleistettävyyttä.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että unella on suuri merkitys henkilöiden kokemaan vireystilaan ja työssä suoriutumiseen. Näkötestien tulokset kuitenkin osoittavat, että ihminen pystyy hetkelliseen näkökyvyn maksimaaliseen suoritukseen niin yöllä kuin päivälläkin.
Mikäli tutkimus olisi tehty mittaamalla näkökykyä pidempi jakso esim. valvomossa tai muussa yksitoikkoisessa, pitkäkestoisessa työssä, olisivat tulokset ehkä olleet erilaisia. Tulosten vaikutuksia todelliseen näöntarkastustilanteeseen arvioitaessa voimme olettaa, että väsymyksestä aiheutuva vireystila voi vaikuttaa tehtävästä suoriutumiseen, mutta ei juurikaan tutkimuksesta saataviin arvoihin. Nämä tutkimustuloksemme eivät siis tue työllemme asettamaa hypoteesia.