Analyysitoiminta poliisin tukitoimintona: Rakenne ja tietosuojahaasteet
Hurme, Pia (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016288
Tiivistelmä
Tässä tutkielmatyyppisessä opinnäytetyössä perehdytään poliisin analyysitoimintaan, analyysitoiminnan rakenteeseen sekä tietosuojaan. Opinnäytetyössä kuvataan analyysitoiminnan prosessi, tuodaan esille siinä ilmenevät haasteet sekä selvitetään mistä ne johtuvat. Tavoitteena on tuottaa mahdollisia ratkaisuja tai näkökulmia havaittuihin haasteisiin. Tämä työ on toteutettu Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön analyysitoiminteen toimeksiannosta.
Aineistonkeruu on toteutettu sekä lähdemateriaalien että aineistonkeruun avulla, haastattelemalla analyytikoita ja muita toimintaan liittyviä tahoja Etelä-Suomessa. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisenä analyysiprosessiin liittyvät tietosuojahaasteet ja toiseksi Poliisihallituksen analyysitoiminteen rooli analyysiprosessin ja analyysikentän kehittäjänä. Keskeisiä käsitteitä ovat alueellinen rikollisuus, henkilötieto, tiedonvälitys ja analyysi. Tärkeimmät tiedonlähteet olivat käytännön työtä tekevät analyytikot sekä heidän verkostonsa. Tuotoksena on tämä tutkielma.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Näistä käytettiin teemahaastattelua ja havainnointia. Haastattelut tehtiin analyytikoiden luona, jolloin saatiin kuva myös siitä, minkälaisessa ympäristössä työtä tehdään.
Tämän tutkimuksen tuloksena on, että suuria tietosuojahaasteita ei ole, koska rakenteet ovat olemassa ja vakiintuneet käytännöt ovat kunnossa. Tässä tutkielmassa ei käsitelty tilanteita, joissa henkilö itse tekee päätöksen henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä. Lisäksi esiin tuotiin kuva kentän odotuksista ja toiveista Poliisihallituksen analyysitoiminnetta kohtaan.
Tutkimuksesta tulee mielikuva täysin ulkopuolisellekin, mihin suuntaan kehittämistyö voisi mennä. Analyysin tasojen, strateginen, taktinen ja operatiivinen, roolit jäivät kuitenkin hieman epäselviksi ja olisi mahdollinen lisätutkimuksen aihe. Tämän lisäksi olisi hyvä tutkia ja tehdä suunnitelmia mahdollisen suuren valtakunnallisen ja vakavan tapahtumaan liittyvän analyysitiimin kokoamisen varalta. Suunnittelemalla kokoaminen voidaan tehdä nopeasti, toiminnan aloittaminen sujuvasti sekä yhdenmukaistaa työtapoja toimintaa tukevaksi.
Aineistonkeruu on toteutettu sekä lähdemateriaalien että aineistonkeruun avulla, haastattelemalla analyytikoita ja muita toimintaan liittyviä tahoja Etelä-Suomessa. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisenä analyysiprosessiin liittyvät tietosuojahaasteet ja toiseksi Poliisihallituksen analyysitoiminteen rooli analyysiprosessin ja analyysikentän kehittäjänä. Keskeisiä käsitteitä ovat alueellinen rikollisuus, henkilötieto, tiedonvälitys ja analyysi. Tärkeimmät tiedonlähteet olivat käytännön työtä tekevät analyytikot sekä heidän verkostonsa. Tuotoksena on tämä tutkielma.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Näistä käytettiin teemahaastattelua ja havainnointia. Haastattelut tehtiin analyytikoiden luona, jolloin saatiin kuva myös siitä, minkälaisessa ympäristössä työtä tehdään.
Tämän tutkimuksen tuloksena on, että suuria tietosuojahaasteita ei ole, koska rakenteet ovat olemassa ja vakiintuneet käytännöt ovat kunnossa. Tässä tutkielmassa ei käsitelty tilanteita, joissa henkilö itse tekee päätöksen henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä. Lisäksi esiin tuotiin kuva kentän odotuksista ja toiveista Poliisihallituksen analyysitoiminnetta kohtaan.
Tutkimuksesta tulee mielikuva täysin ulkopuolisellekin, mihin suuntaan kehittämistyö voisi mennä. Analyysin tasojen, strateginen, taktinen ja operatiivinen, roolit jäivät kuitenkin hieman epäselviksi ja olisi mahdollinen lisätutkimuksen aihe. Tämän lisäksi olisi hyvä tutkia ja tehdä suunnitelmia mahdollisen suuren valtakunnallisen ja vakavan tapahtumaan liittyvän analyysitiimin kokoamisen varalta. Suunnittelemalla kokoaminen voidaan tehdä nopeasti, toiminnan aloittaminen sujuvasti sekä yhdenmukaistaa työtapoja toimintaa tukevaksi.