Kotkan Lyseon lukion ammattikoulu/lukio toimijoiden opinto-ohjauksellinen työnjako : opinto-ohjaussuunnitelman osa
Leppänen, Heli (2007-10-20)
Leppänen, Heli
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2007-10-20
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1196684904-3
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1196684904-3
Tiivistelmä
Kotkan lyseon lukion ammattikoulu/lukion opinto-ohjaussuunnitelman ensimmäisen osan keskeisimpänä tavoitteena on osoittaa toimijoiden opinto-ohjauksellinen työnjako. Ammattikoulu/lukio on ollut jatkuvien muutosten kohteena – jaksojärjestelmän muutokset, hallinnolliset sekä henkilöstöön liittyvät muutokset. Toimijoiden ohjauksellinen työnjako on ollut jäsentymätöntä tilanteesta johtuen, ja tämän kehittämishankkeen avulla haluttiin tehdä toimijoiden ohjauksellista työnjakoa näkyväksi. Opinto-ohjauksen kehittäminen on ammattikoulu/lukiossa alkutaipaleella, ja kattavan opinto-ohjaussuunnitelman laatiminen on kehittämistyön tavoitteena. Tässä opinto-ohjaussuunnitelman osassa on määritelty ohjauskäsitettä, opinto-ohjauksen tavoitteita sekä ohjauksen taustalla olevaa lainsäädäntöä, joiden pohjalta toimijoiden ohjauksellinen työnjako lukiossa määräytyy. Tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä toteuttamaan lain velvoitetta koko henkilöstön osallistumisesta opinto-ohjaukseen. Opiskelijoille on myös tarpeen tehdä selväksi, millaisiin ohjauksellisiin palveluihin he ovat oikeutettuja, ja kenen puoleen tarvittaessa kääntyä. Edelleen henkilöstöä haastetaan pohtimaan oppilaitoksen arvoja ja toimintakulttuuria, ja niiden näkymistä konkreettisesti työssä. Yhteisten pelisääntöjen avulla kehitetään yhteisöllisyyden kehittymistä työyhteisössä. Opinto-ohjaussuunnitelman tähän osaan on kirjattu ne ohjaukselliset työtehtävät, jotka tällä hetkellä ovat tiedossa ja selkeästi määriteltävissä. Opinto-ohjauksen kehittämistyö jatkuu ammattikoulu/lukiossa, ja esimerkiksi ohjauksen seuranta ja arviointi ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita. Samoin ohjauksen resurssointiin liittyvät kysymykset tulevat käsiteltäviksi käytännön kokemuksen myötä.