Ammattikorkeakoulun aikuisopiskelun ohjaus

Abstract

Pro gradu-tutkielma käsittelee aikuisopiskelijan ohjausta, sen tunnettuutta, käyttöä ja opiskelijoiden tyytyväisyyttä ohjaukseen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Ohjausta on lähestytty ohjauksen toimijoiden sekä ohjauksen neljän osa-alueen (oppimisen ja opiskelun ohjaus, uraohjaus, tuki haasteellisissa elämäntilanteissa ja opastus- ja neuvonta) kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa uuden ohjausjärjestelmän suunnittelua varten. Tutkimuksella kartoitettiin nykyisen järjestelmän hyviä ja huonoja puolia, joita kehittämällä ja parantamalla voitaisiin luoda jatkossakin aikuisopiskelijan oppimisprosessia tukeva ohjausjärjestelmä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa oli kyselyä lähetettäessä toukokuussa 2006 tutkintoon johtavassa koulutuksessa 905 aikuisopiskelijaa, joista 358:lle lähetettiin ryväsotantamenetelmää käyttäen nettikysely Digium -ohjelmalla. Vastausaikaa oli 2,5 viikkoa. Kyselyyn vastasi 111 henkilöä, joten vastausprosentti on 31 %. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja kysymyksiä. Kysymyksiä oli yhteensä 20 ja ne jakautuivat vastaajan taustatietoja, ohjauksen toimijoiden tunnettuutta ja käyttötiheyttä kartoittaviin monivalintakysymyksiin sekä tyytyväisyyttä ohjauspalveluihin mittaaviin Likert -asteikollisiin kysymyksiin. Kahdella avoimella kysymyksellä etsittiin ohjauksen lisätarpeita ja parannusehdotuksia. Tutkimusaineistoa analysoitiin pääosin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Kvantitatiivisia kysymyksiä oli 18/20, joista T-testin, χ2 – testin ja varianssianalyysien avulla selvitettiin muuttujien riippuvuuksia, eroja ja yhteyksiä. Kvalitatiivisten, avointen kysymysten vastaukset analysoitiin luokitellen semanttisesti sisällön mukaan. Tulosten mukaan aikuisopiskelijat tuntevat vaihtelevasti oppilaitoksensa ohjausjärjestelmiä – tunnetuimpia ovat kirjasto, opintotoimisto ja koulutuspäällikkö, tuntemattomimpia ovat tukiohjauksen toimijat. Eniten käytetään kirjastoa ja opintotoimistoa, vähiten tukipalvelun toimijoita ja opiskelijatutoria. Ohjauksen osa-alueista eniten käytetään opastusta käytännön asioissa sekä oppimisen ja opiskelun ohjausta, vähiten uraohjausta. Uraohjausta kuitenkin ilmoitetaan tarvittavan lisää. Aikuisopiskelija on melko tyytyväinen oppimisen ja opiskelun ohjaukseen sekä opastus- ja neuvontapalveluihin, joista parhaimman arvion saa kirjasto. Tulosten mukaan kaikkien osa-alueiden toimijoita on helppo lähestyä, mutta ohjausaikaa toivotaan lisää. Tärkeä on myös ohjauksen oikea ajoitus, ennen kaikkea opiskelun alkuvaiheen ohjaukseen toivotaan panostettavan. Ohjausprosessissa opiskelija toivoo tulevansa kohdelluksi tasavertaisena, vuorovaikutteisena aikuisena.