Läpivientien palokatkot korjausrakentamisessa
Vuorenpää, Sam (2019)
Vuorenpää, Sam
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314396
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdytään läpivientien palokatkoihin korjausrakentamisen näkökulmasta. Työn tavoitteena on tutustua, miten palokatkoja toteutetaan linjasaneerauskohteissa eri materiaaleilla, kuten palokatkonauhalla, kaksikomponenttivaahdolla ja paloakryylillä. Työssä esitetään myös palokatkoihin liittyviä ongelmia, joita kohdataan linjasaneeraustyömaalla. Näitä ovat kustannustehokkaimman työtavan valitseminen ja teknisesti haastavien putkiläpivientien palokatkojen toteutus.
Työssä tutkitaan, mitä rakentamismääräyskokoelma ja Maankäyttö- ja rakennusasetus määräävät palokatkoista, mitkä vastuualueet palokatkoissa kuuluvat asentajalle, vastaavalle työnjohdolle ja viranomaisille ja mikä on CE-merkinnän tarkoitus palokatkotuotteissa. Lakien ja määräysten tarkastelun lisäksi työssä kerrotaan eri palokatkomateriaalien työstettävyydestä, ominaisuuksista ja niiden käyttötarkoituksista ja -kohteista.
Käytännön osiossa käytetään referenssikohteina kahta linjasaneeraustyömaata, joista toinen oli 50-luvun lopulla rakennettu 83 huoneistoa sisältävä kerrostalo ja toinen 60-luvun alussa rakennettu 40 huoneistoa sisältävä kerrostalo. Kohteiden toteutuksissa käytettiin eri valmistajien palokatkotuotteita. Toteutusten välillä oli kaksi vuotta, joiden aikana palokatkomateriaalit ehtivät kehittyä.
Työn lopussa pohditaan palokatkoihin liittyvän tiedonhankinnan haastavuutta ja internetistä löytyvän tiedon vähäisyyttä koskien etenkin polttokokeita ja Europpalaisen Teknisen Arvioinnin hyväksyntää. Palokatkojen toteutuksissa kohdattujen ongelmien ratkaisemisen todetaan olleen oletettua helpompaa materiaalivalmistajien kanssa tehdyn yhteistyön myötä. Lopuksi opiskelijan kehittymisen todetaan olleen huomattavaa useiden palokatkokoulutuksien, työmaalla kertyneen kokemuksen ja opinnäytetyön vaatiman tiedonhankinnan vuoksi. The topic of this thesis is to become acquainted with through-peneration firestop systems in pipe renovation. The objective of this thesis is to show how through-penetration firestops are executed in pipe renovation using different materials such as firestop wrap, two-component firestop foam and firestop acryl. Also problems considering firestops in pipe renovation sites are presented. These include choosing the most cost efficient manner to execute firestops and making firestops to technically challenging pipe through-penetrations.
In the theoretical part of this thesis laws and regulations and areas of responsibilities concerning through-peneration firestops are discussed. Also the meaning of CE-marking in firestop materials is examined. Additionally, the most common firestop materials, their qualities and where and how they are used is introduced.
In the practical part two different pipe renovation sites are used as reference. The first site site was an apartment building with 83 apartments built in the late 1950s. The second site was an apartment building with 40 apartments built at the beginning of the 1960s. Different manufacturers firestop materials were used on both sites. There were two years between the implementation of these two sites.
At the end of the thesis the challenges of data acquisition of firestops and paucity of information about burn tests and European Technical Assesment approval are discussed. Problem solving considering firestops in the reference sites was simpler than expected, due to the cooperation with the firestop material manufacturers. Finally, the author’s development was notable in consequence of multiple firestop trainings, experience from the sites and knowledge that build up for this thesis.
Työssä tutkitaan, mitä rakentamismääräyskokoelma ja Maankäyttö- ja rakennusasetus määräävät palokatkoista, mitkä vastuualueet palokatkoissa kuuluvat asentajalle, vastaavalle työnjohdolle ja viranomaisille ja mikä on CE-merkinnän tarkoitus palokatkotuotteissa. Lakien ja määräysten tarkastelun lisäksi työssä kerrotaan eri palokatkomateriaalien työstettävyydestä, ominaisuuksista ja niiden käyttötarkoituksista ja -kohteista.
Käytännön osiossa käytetään referenssikohteina kahta linjasaneeraustyömaata, joista toinen oli 50-luvun lopulla rakennettu 83 huoneistoa sisältävä kerrostalo ja toinen 60-luvun alussa rakennettu 40 huoneistoa sisältävä kerrostalo. Kohteiden toteutuksissa käytettiin eri valmistajien palokatkotuotteita. Toteutusten välillä oli kaksi vuotta, joiden aikana palokatkomateriaalit ehtivät kehittyä.
Työn lopussa pohditaan palokatkoihin liittyvän tiedonhankinnan haastavuutta ja internetistä löytyvän tiedon vähäisyyttä koskien etenkin polttokokeita ja Europpalaisen Teknisen Arvioinnin hyväksyntää. Palokatkojen toteutuksissa kohdattujen ongelmien ratkaisemisen todetaan olleen oletettua helpompaa materiaalivalmistajien kanssa tehdyn yhteistyön myötä. Lopuksi opiskelijan kehittymisen todetaan olleen huomattavaa useiden palokatkokoulutuksien, työmaalla kertyneen kokemuksen ja opinnäytetyön vaatiman tiedonhankinnan vuoksi.
In the theoretical part of this thesis laws and regulations and areas of responsibilities concerning through-peneration firestops are discussed. Also the meaning of CE-marking in firestop materials is examined. Additionally, the most common firestop materials, their qualities and where and how they are used is introduced.
In the practical part two different pipe renovation sites are used as reference. The first site site was an apartment building with 83 apartments built in the late 1950s. The second site was an apartment building with 40 apartments built at the beginning of the 1960s. Different manufacturers firestop materials were used on both sites. There were two years between the implementation of these two sites.
At the end of the thesis the challenges of data acquisition of firestops and paucity of information about burn tests and European Technical Assesment approval are discussed. Problem solving considering firestops in the reference sites was simpler than expected, due to the cooperation with the firestop material manufacturers. Finally, the author’s development was notable in consequence of multiple firestop trainings, experience from the sites and knowledge that build up for this thesis.