SUONIYHTEYKSIEN HALLINTA: Kotkan kotisairaalan sairaanhoitajien kokemuksia kanyloinnin apuvälineistä ja suoniyhteyksien hallintamenetelmistä
Masoumi, Babur; Murima, Athanase; Niinioja, Niko (2019)
Masoumi, Babur
Murima, Athanase
Niinioja, Niko
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098892
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia erilaisia perifeerisen kanyloinnin apuvälineitä
ja välineiden käyttöön liittyviä kokemuksia sekä kerätä näyttöön perustuvaa tietoa apuväli-
neistä. Aiheesta kerättiin kirjallisuudesta löytyvää teoriatietoa, jota syvennettiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Työssä on käsitelty tarkemmin ultraääni-, infrapuna- ja laservalo-laitteita sekä kertakäyttöistä Vacuderm–staassia kanyloinnin apuvälineinä. Kirjallisuuskatsauksen tietojen pohjalta työ laajeni käsittämään myös suoniyhteyksien hallintaan kehiteltyjä toimintamalleja, joissa suoniyhteyden avaamista arvioidaan ennakolta ja potilaan tarpeisiin valitaan potilaan tarpeita parhaiten vastaava suoniyhteyslaite. Opinnäytetyössä käsiteltäviä suoniyhteyden hallintamalleja ovat Vessel Health and Preservation -malli, sekä Difficult intraVenous Access -malli.
Opinnäytetyön käytännön osuudessa kerättiin Kotkan kotisairaalan henkilöstön käyttöko–
kemuksia kanyloinnin apuvälineestä. Apuvälineeksi valikoitui teoriaosuuden perusteella
Vacuderm -staassi. Apuväline oli koekäytössä Karhulan kotisairaalassa kolme viikkoa,
jonka jälkeen sairaanhoitajien käyttökokemuksia kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluvastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Haastatteluteemat olivat: Käyttökokemuksia Vacuderm -apuvälineestä, Systemaattiset suoniyhteyden hallintamallit ja apuvälineiden käytön ja mahdollisten esteiden kartoitus.
Haastateltavat eivät kokeneet Vacuderm -staasista hyötyä kanylointitilanteessa, vaan sen koettiin olevan jopa haitaksi hankalakäyttöisyyden takia. Suoniyhteyksien hallintaan tarkoitetut mallit olivat haastateltaville tuntemattomia. Hankintakustannukset ja apuvälineiden tuntemattomuus koettiin esteiksi apuvälineiden käytön lisäämiselle kotisairaalaan.
Näyttöön perustuvan tiedon pohjalta apuvälineitä ja suoniyhteyden hallintamalleja tulee
käyttää potilaiden kokeman kivun ja kärsimyksen vähentämiseksi. Lisäksi niiden käyttö
alentaa kustannuksia komplikaatioiden vähenemisen ja lyhentyneiden sairaalajaksojen
kautta. Apuvälineiden käyttö myös vähentää hoitajien kokemaa kuormitusta.
ja välineiden käyttöön liittyviä kokemuksia sekä kerätä näyttöön perustuvaa tietoa apuväli-
neistä. Aiheesta kerättiin kirjallisuudesta löytyvää teoriatietoa, jota syvennettiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Työssä on käsitelty tarkemmin ultraääni-, infrapuna- ja laservalo-laitteita sekä kertakäyttöistä Vacuderm–staassia kanyloinnin apuvälineinä. Kirjallisuuskatsauksen tietojen pohjalta työ laajeni käsittämään myös suoniyhteyksien hallintaan kehiteltyjä toimintamalleja, joissa suoniyhteyden avaamista arvioidaan ennakolta ja potilaan tarpeisiin valitaan potilaan tarpeita parhaiten vastaava suoniyhteyslaite. Opinnäytetyössä käsiteltäviä suoniyhteyden hallintamalleja ovat Vessel Health and Preservation -malli, sekä Difficult intraVenous Access -malli.
Opinnäytetyön käytännön osuudessa kerättiin Kotkan kotisairaalan henkilöstön käyttöko–
kemuksia kanyloinnin apuvälineestä. Apuvälineeksi valikoitui teoriaosuuden perusteella
Vacuderm -staassi. Apuväline oli koekäytössä Karhulan kotisairaalassa kolme viikkoa,
jonka jälkeen sairaanhoitajien käyttökokemuksia kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluvastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Haastatteluteemat olivat: Käyttökokemuksia Vacuderm -apuvälineestä, Systemaattiset suoniyhteyden hallintamallit ja apuvälineiden käytön ja mahdollisten esteiden kartoitus.
Haastateltavat eivät kokeneet Vacuderm -staasista hyötyä kanylointitilanteessa, vaan sen koettiin olevan jopa haitaksi hankalakäyttöisyyden takia. Suoniyhteyksien hallintaan tarkoitetut mallit olivat haastateltaville tuntemattomia. Hankintakustannukset ja apuvälineiden tuntemattomuus koettiin esteiksi apuvälineiden käytön lisäämiselle kotisairaalaan.
Näyttöön perustuvan tiedon pohjalta apuvälineitä ja suoniyhteyden hallintamalleja tulee
käyttää potilaiden kokeman kivun ja kärsimyksen vähentämiseksi. Lisäksi niiden käyttö
alentaa kustannuksia komplikaatioiden vähenemisen ja lyhentyneiden sairaalajaksojen
kautta. Apuvälineiden käyttö myös vähentää hoitajien kokemaa kuormitusta.