Maahanmuuttajanaisten ohjaustarpeet sairaalassa synnytyksen jälkeen

Abstract

Synnytyksen jälkeisellä ohjauksella välitetään tietoa ja tuetaan itsehoitoa. Onnistunut ohjaus vähentää kipua, pelokkuutta ja ahdistuneisuutta. Se nopeuttaa synnytyksestä toipumista, edistää imetystä ja tukee lapsen hoitoa.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeisiä ohjaustarpeita. Tavoitteena on tuottaa pohjatietoa WoMBH-hankkeelle, joka edistää maahanmuuttajanaisten äitiyteen liittyvää terveyttä ja hyvinvointia.

Opinnäytetyössä etsitään vastauksia kysymykseen: ”Missä asioissa maahanmuuttajanaiset tarvitsevat ohjausta synnytyksen jälkeen sairaalassa ollessaan?”.

Opinnäytetyön menetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhakua tehtiin systemaattisesti ja täydennettiin manuaalisesti. Aineistona on 2 määrällistä ja 6 laadullista tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Sisällönanalyysin tuloksena muodostui 6 yläluokkaa, jotka kuvaavat maahanmuuttajaäitien synnytyksen jälkeisiä ohjaustarpeita: 1. imetysohjaus, 2. vauvanhoidon ohjaus, 3. äidin synnytyksen jälkeisen terveyden edistämisen ohjaus, 4. tiedonsaanti, 5. äidin aktiivisuus ja 6. sosiaaliset suhteet.

Maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeisessä ohjauksessa tulisi erityisesti imetykseen ja vauvanhoitoon antaa käytännön ohjausta. Imetyksen osalta tulisi kiinnittää huomiota etenkin sen aloittamiseen, ensimaidon hyötyihin sekä korvikkeiden antamiseen. Äidin synnytyksen jälkeisen terveyden kohdalla esiin nousevat erityisesti levon ja aktiivisuuden suhde sekä hygienia. Monissa kulttuureissa läheisten merkitys on korostunut, jolloin parisuhde sekä muut sosiaaliset suhteet uudessa maassa tulisi huomioida. Synnytyksen jälkeinen sairaalassaoloaika on uuden ajan alku ja siksi tiedonsaannin kannalta jatkoa ajatellen merkityksellinen. Sairaalassaoloajan tehokkaaseen hyödyntämiseen tulisikin kiinnittää huomiota.

Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat synnytyksen jälkeen riittävästi käytännöllistä ja tiedollista ohjausta, jotta he voivat tehdä tietoisia päätöksiä niin itsehoitoon, imetykseen, vauvanhoitoon kuin sosiaalisiin suhteisiinkin liittyvissä kysymyksissä.

Postpartum guidance is used to transmit information and support self-care. Successful guidance reduces pain, fear and anxiety. It also speeds up the recovery from childbirth, promotes breastfeeding and supports baby care and thereby baby health.

The purpose of this Bachelor’s thesis is to describe the counseling needs of immigrant mothers during the hospital stay after giving birth. The aim is to produce base information for WoMBH – a network for women’s health in childbearing, with the focus on migrants and minorities. This Bachelor’s thesis seeks answers to one question: “Where do immigrant women need counseling after childbirth during the hospital stay?”.

The method that was used is descriptive literature review. Search was made systematically using databases and supplemented manually. Data was analyzed by means of content analysis.

As the result of content analysis formed 6 categories that describe counseling needs of immigrant women after childbirth: 1. Breastfeeding support, 2. Baby care counseling, 3. Promoting mothers’ postnatal health, 4. Access to information, 5. Mothers’ activity after childbirth and 6. Social relationships.

According to the results, particular attention should be paid to breastfeeding support and baby care counseling, where especially practical guidance is needed. Other emerging counseling needs include issues related to maternal health and activity after childbirth. Attention should also be paid to social relations and benefiting from support given by health care professionals.

After childbirth, immigrant women need sufficiently practical and informative guidance so that they can make decisions related to self-care, breastfeeding, child care and social relations.