Kokemusta ja ammattitietoa yhdistämässä: Lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten välinen yhteistyö Sama Asema -työpajoissa
Romppainen, Jutta (2019)
Romppainen, Jutta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185557
Tiivistelmä
Kokemusasiantuntijatoiminta on työskentelymuoto, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden entiset tai nykyiset asiakkaat työskentelevät ammattilaisten rinnalla muun muassa palveluiden kehittämisessä. Kokemusasiantuntijuus pohjautuu mielenterveys- ja päihdetyön vertaistuen arvostamisen perinteeseen, mutta nykyisin sitä hyödynnetään myös muilla sosiaali- ja terveydenhuoltotyön alueilla, kuten lastensuojelutyössä. Parhaimmillaan asiakkaiden kokemustieto täydentää ammattilaisten ja asiantuntijoiden osaamista, vähentää leimautumista ja ennakkoasenteita sekä parantaa palveluiden käyttäjänäkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Opinnäytetyön toimeksiantajan, Auta Lasta ry:n Veturointi-toiminnan, työ perustuu lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen. Toiminnassa lastensuojelun nuoret aikuiset kokemusasiantuntijat toimivat nuorten sekä heidän perheidensä, lähiverkostonsa ja ammattilaisten tukena elämän muutosvaiheissa Oulun ja PohjoisPohjanmaan sekä Turun ja Varsinais-Suomen alueilla. Toiminta koostuu yksilö- ja ryhmämuotoisesta tuesta, tapahtumista, koulutuksista sekä monitasoisesta vaikuttamistyöstä. Veturointi-toimintaa kehitetään osana STEA:n Kaikille eväät elämään- avustusohjelmaa.
Veturointi-toiminnassa oli huomattu tarve kehittää kokemukseen pohjautuvaa toimintaa lasten ja nuorten lähiverkostolle, kuten lastensuojeluyksiköiden työntekijöille ja perhehoitajille. Tätä varten kehitettiin Sama Asema- työpaja, jossa kokemusasiantuntijat ja lastensuojelun ammattilaiset keskustelevat esimerkkitarinoiden avulla nuorten kohtaamiseen liittyvistä teemoista. Sama Asema -työpaja järjestettiin perhehoitajille, lastensuojeluyksiköiden työntekijöille sekä sosionomiopiskelijoille.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa selvitettiin, miten Sama Asema -työpajoja voitaisiin kehittää ja millaiseksi ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat kokivat työskentelyn toistensa kanssa työpajoissa. Ammattilaisten näkemyksiä selvitettiin kyselylomakkeella ja kokemusasiantuntijoita haastateltiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla. Kyselyyn vastasi 41 ammattilaista ja haastattelun osallistui neljä kokemusasiantuntijaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan Sama Asema -työpaja oli pääosin onnistunut työskentelymuoto. Suurin osa ammattilaisista koki sen hyödylliseksi ja kokemusasiantuntijatkin pitivät esimerkkitarinoiden kautta keskustelua hyvänä työskentelytapana. Kehitettävää työpajoissa oli käytännön järjestelyissä, kuten ajankäyttöön ja työpajan ohjaamiseen liittyvissä asioissa.
Ammattilaiset pitivät kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentelyä mielekkäänä. He saivat työskentelystä muun muassa uutta tietoa, uusia näkökulmia ja valmiuksia työhönsä. He olivat kiinnostuneita kokemusasiantuntijoiden kokemuksista ja olisivat halunneet kuulla vielä enemmän heidän tarinoitaan. Myös kokemusasiantuntijat pitivät ammattilaisten kanssa työskentelystä ja eri näkökulmista, joita keskusteluissa heräsi. He kokivat ammattilaisten olleen aidosti kiinnostuneita heidän kertomastaan ja suhtautuneen heihin hyvin. Osa ammattilaisista koki ajatustensa kokemusasiantuntijuudesta muuttuneen positiivisemmiksi ja moni vastasi voivansa kuvitella hyödyntävänsä kokemusasiantuntijuutta jatkossa myös omassa työssään.
Opinnäytetyön toimeksiantajan, Auta Lasta ry:n Veturointi-toiminnan, työ perustuu lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen. Toiminnassa lastensuojelun nuoret aikuiset kokemusasiantuntijat toimivat nuorten sekä heidän perheidensä, lähiverkostonsa ja ammattilaisten tukena elämän muutosvaiheissa Oulun ja PohjoisPohjanmaan sekä Turun ja Varsinais-Suomen alueilla. Toiminta koostuu yksilö- ja ryhmämuotoisesta tuesta, tapahtumista, koulutuksista sekä monitasoisesta vaikuttamistyöstä. Veturointi-toimintaa kehitetään osana STEA:n Kaikille eväät elämään- avustusohjelmaa.
Veturointi-toiminnassa oli huomattu tarve kehittää kokemukseen pohjautuvaa toimintaa lasten ja nuorten lähiverkostolle, kuten lastensuojeluyksiköiden työntekijöille ja perhehoitajille. Tätä varten kehitettiin Sama Asema- työpaja, jossa kokemusasiantuntijat ja lastensuojelun ammattilaiset keskustelevat esimerkkitarinoiden avulla nuorten kohtaamiseen liittyvistä teemoista. Sama Asema -työpaja järjestettiin perhehoitajille, lastensuojeluyksiköiden työntekijöille sekä sosionomiopiskelijoille.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa selvitettiin, miten Sama Asema -työpajoja voitaisiin kehittää ja millaiseksi ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat kokivat työskentelyn toistensa kanssa työpajoissa. Ammattilaisten näkemyksiä selvitettiin kyselylomakkeella ja kokemusasiantuntijoita haastateltiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla. Kyselyyn vastasi 41 ammattilaista ja haastattelun osallistui neljä kokemusasiantuntijaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan Sama Asema -työpaja oli pääosin onnistunut työskentelymuoto. Suurin osa ammattilaisista koki sen hyödylliseksi ja kokemusasiantuntijatkin pitivät esimerkkitarinoiden kautta keskustelua hyvänä työskentelytapana. Kehitettävää työpajoissa oli käytännön järjestelyissä, kuten ajankäyttöön ja työpajan ohjaamiseen liittyvissä asioissa.
Ammattilaiset pitivät kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentelyä mielekkäänä. He saivat työskentelystä muun muassa uutta tietoa, uusia näkökulmia ja valmiuksia työhönsä. He olivat kiinnostuneita kokemusasiantuntijoiden kokemuksista ja olisivat halunneet kuulla vielä enemmän heidän tarinoitaan. Myös kokemusasiantuntijat pitivät ammattilaisten kanssa työskentelystä ja eri näkökulmista, joita keskusteluissa heräsi. He kokivat ammattilaisten olleen aidosti kiinnostuneita heidän kertomastaan ja suhtautuneen heihin hyvin. Osa ammattilaisista koki ajatustensa kokemusasiantuntijuudesta muuttuneen positiivisemmiksi ja moni vastasi voivansa kuvitella hyödyntävänsä kokemusasiantuntijuutta jatkossa myös omassa työssään.