Kertapalkitsemiskokeilun toteutumisen tilastollinen arviointi jaon oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Aalto, Teija (2019)
Aalto, Teija
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903294003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903294003
Tiivistelmä
Kertapalkitseminen on joustava keino esimiehelle palkita työntekijöitä erinomaisesta odotukset ylittävästä työsuorituksesta. Eräässä valtiohallinnon alaisessa organisaatiossa pilotoitiin kertapalkitsemisen mallia vuonna 2018. Organisaatiossa on ollut vaikea palkita erinomaisia suorituksia palkkausjärjestelmän puitteissa. Palkitsemista haluttiin kehittää ja kertapalkitseminen nähtiin yhtenä ratkaisuna lisätä esimiesten mahdollisuuksia palkita hyviä suorituksia. Esimiehet saivat palkita kokeilun aikana työntekijöitä sovitun budjetin puitteissa joko henkilökohtaisella tai ryhmäpalkkiolla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, miten kertapalkitsemisen kriteerejä käytettiin ja miten kertapalkkiot jakautuivat henkilöstön vaativuustason, suoriutumistason, iän ja sukupuolen suhteen. Tarkoituksena oli selvittää myös, vaikuttiko jokin näistä taustamuuttujista palkkion saamiseen, koska henkilöstön tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun suhteen on toivottavaa, että esim. ikä tai sukupuoli eivät vaikuttaisi palkkioiden jakamiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tilastollisena kokonaistutkimuksena. Tutkimusaineisto koottiin organisaation henkilöstöyksiköstä saadun henkilöstöaineiston pohjalta, johon lisättiin halutut tausta- ja tutkimusmuuttujat, joko henkilötiedoista poimimalla tai laskemalla muuttuja erikseen matemaattisilla kaavoilla. Muuttujien suhdetta palkkion saamiseen analysoitiin Excelissä laadittujen kuvaajien ja taulukoiden pohjalta. SPSS-tilasto-ohjelmalla analysoitiin palkkion saamisen ja eri muuttujien välistä riippuvuutta ja tilastollisia eroja eri osaryhmissä.
Tulosten perusteella kertapalkitsemiskriteereistä käytetyin oli onnistuminen tavoitteiden mukaisessa työssä. Isompia ryhmiä palkittiin erityisesti kulukorvauksena annetulla ryhmäpalkkiolla, kun taas pienempiä muutaman hengen tiimejä palkittiin enemmän rahana maksetulla ryhmäpalkkiolla. Kertapalkitsemiskokeilu toteutui tämän tutkimuksen perusteella tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Sillä, kuuluiko henkilö mihin vaativuustasoon, ei ollut riippuvuutta palkkion saamiseen. Palkkiot myös jakautuivat samalla tavalla vaativuustasoihin, kuin miten ne jakautuvat organisaatiossa yleensä. Sen sijaan niistä, joilla oli palkkausjärjestelmässä määritelty korkeampi suoriutumistaso, oli myös suurempi osuus kertapalkkion saajia. Myös niistä, joilla kokeilujakson aikana oli suoriutumistaso noussut, oli suurempi osuus kertapalkkion saajia. Tämän tuloksen takana nähtiin vaikuttavan sen, että kertapalkitsemiskriteerit ja henkilökohtaisen suoriutumisenarvioinnin kriteerit olivat pitkälti samat. Palkkion antaminen ja hyvä suoriutumistaso olivat siitä syystä odotettavasti yhteydessä toisiinsa. Suoriutumistason ja palkkion saamisen välillä ei osoitettu olevan kuitenkaan tilastollista riippuvuutta. Iän ja sukupuolen suhteen palkkion saaneet jakautuivat myös melko samalla tavalla kuin henkilöstö jakautuu näiden muuttujien suhteen muutenkin. Naiset saivat kuitenkin kertapalkkion hieman useammin kuin miehet. Riippuvuutta iän ja sukupuolen sekä palkkion saamisen suhteen ei osoitettu olevan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, miten kertapalkitsemisen kriteerejä käytettiin ja miten kertapalkkiot jakautuivat henkilöstön vaativuustason, suoriutumistason, iän ja sukupuolen suhteen. Tarkoituksena oli selvittää myös, vaikuttiko jokin näistä taustamuuttujista palkkion saamiseen, koska henkilöstön tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun suhteen on toivottavaa, että esim. ikä tai sukupuoli eivät vaikuttaisi palkkioiden jakamiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tilastollisena kokonaistutkimuksena. Tutkimusaineisto koottiin organisaation henkilöstöyksiköstä saadun henkilöstöaineiston pohjalta, johon lisättiin halutut tausta- ja tutkimusmuuttujat, joko henkilötiedoista poimimalla tai laskemalla muuttuja erikseen matemaattisilla kaavoilla. Muuttujien suhdetta palkkion saamiseen analysoitiin Excelissä laadittujen kuvaajien ja taulukoiden pohjalta. SPSS-tilasto-ohjelmalla analysoitiin palkkion saamisen ja eri muuttujien välistä riippuvuutta ja tilastollisia eroja eri osaryhmissä.
Tulosten perusteella kertapalkitsemiskriteereistä käytetyin oli onnistuminen tavoitteiden mukaisessa työssä. Isompia ryhmiä palkittiin erityisesti kulukorvauksena annetulla ryhmäpalkkiolla, kun taas pienempiä muutaman hengen tiimejä palkittiin enemmän rahana maksetulla ryhmäpalkkiolla. Kertapalkitsemiskokeilu toteutui tämän tutkimuksen perusteella tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Sillä, kuuluiko henkilö mihin vaativuustasoon, ei ollut riippuvuutta palkkion saamiseen. Palkkiot myös jakautuivat samalla tavalla vaativuustasoihin, kuin miten ne jakautuvat organisaatiossa yleensä. Sen sijaan niistä, joilla oli palkkausjärjestelmässä määritelty korkeampi suoriutumistaso, oli myös suurempi osuus kertapalkkion saajia. Myös niistä, joilla kokeilujakson aikana oli suoriutumistaso noussut, oli suurempi osuus kertapalkkion saajia. Tämän tuloksen takana nähtiin vaikuttavan sen, että kertapalkitsemiskriteerit ja henkilökohtaisen suoriutumisenarvioinnin kriteerit olivat pitkälti samat. Palkkion antaminen ja hyvä suoriutumistaso olivat siitä syystä odotettavasti yhteydessä toisiinsa. Suoriutumistason ja palkkion saamisen välillä ei osoitettu olevan kuitenkaan tilastollista riippuvuutta. Iän ja sukupuolen suhteen palkkion saaneet jakautuivat myös melko samalla tavalla kuin henkilöstö jakautuu näiden muuttujien suhteen muutenkin. Naiset saivat kuitenkin kertapalkkion hieman useammin kuin miehet. Riippuvuutta iän ja sukupuolen sekä palkkion saamisen suhteen ei osoitettu olevan.