Maahanmuuttajanuorten mielenterveysongelmat ja mielenterveyden tukeminen
Mert, Sevgi Evin (2019)
Mert, Sevgi Evin
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153144
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata, mitkä tekijät vaikuttavat maahanmuuttajanuoren mielenterveyteen. Siinä haluttiin selvittää maahanmuuttajanuoren identiteetin kehitykseen liittyviä tekijöitä uudessa tilanteessa maahanmuuton jälkeen. Maahanmuuttajaperheen roolimuutokset ja sopeutuminen vaikuttavat suoraan nuoren kasvuun ja kehitykseen. Tarkoitus oli myös kuvata tätä prosessia.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin, kuinka Suomi pystyy vastaanottamaan ja auttamaan maahanmuuttajanuoria heidän ongelmissaan. Riittävätkö hoito-, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten kyvyt ja kompetenssi vastaamaan yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvan väestön tarpeisiin? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto saatiin sosiaali- ja terveysalan tietokannoista; Finnan, Medican, Melindan, Terveysportin sekä käsihaun Google Scholarin kautta. Työssä analysoitiin18 tutkimusta. Tulosten vahvistamiseksi käytettiin yhden maahanmuuttajaäidin teemahaastattelua. Tämä aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Aineiston analyysin perusteella nähdään, että maahanmuuttajanuoren mielen hyvinvointiin ja mielen ongelmiin vaikuttavat hyvin monet tekijät samanaikaisesti. Nuoren kannalta koko maahanmuuttajaperheen kotoutuminen on yksi tärkeimmistä asioista. Samanaikaisesti nuoret käyvät läpi murrosikää ja akkulturaatioprosessia. Traumatisoituneilla maahanmuuttajanuorilla mielen järkkyminen on todennäköistä, jos nuorella ei ole riittävästi ympärillään korjaavia kokemuksia koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Opinnäytetyön aineiston perusteella havaittiin, että Suomen kotoutumis-, koulutus- ja terveydenhoitopalvelujärjestelmässä on vielä paljon puutteita maahanmuuttajanuorten tukemisessa.
Tutkimusta voivat hyödyntää sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatus- ja opetustoimen ammateissa työskentelevät henkilöt. Myös maahanmuuttajien kanssa työskentelevät kolmannen sektorin toimijat hyötyvät tuloksista. Jatkotutkimusta tarvitaan esimerkiksi eri paikkakuntien mielenterveyspalvelujen riittävyydestä maahanmuuttajanuorille. Tutkimus voisi olla haastattelututkimus, jossa tulisi kuuluviin maahanmuuttajanuorten oma ääni, sekä toisaalta maahanmuuttajanuorten kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden näkökulmat.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin, kuinka Suomi pystyy vastaanottamaan ja auttamaan maahanmuuttajanuoria heidän ongelmissaan. Riittävätkö hoito-, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten kyvyt ja kompetenssi vastaamaan yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvan väestön tarpeisiin? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto saatiin sosiaali- ja terveysalan tietokannoista; Finnan, Medican, Melindan, Terveysportin sekä käsihaun Google Scholarin kautta. Työssä analysoitiin18 tutkimusta. Tulosten vahvistamiseksi käytettiin yhden maahanmuuttajaäidin teemahaastattelua. Tämä aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Aineiston analyysin perusteella nähdään, että maahanmuuttajanuoren mielen hyvinvointiin ja mielen ongelmiin vaikuttavat hyvin monet tekijät samanaikaisesti. Nuoren kannalta koko maahanmuuttajaperheen kotoutuminen on yksi tärkeimmistä asioista. Samanaikaisesti nuoret käyvät läpi murrosikää ja akkulturaatioprosessia. Traumatisoituneilla maahanmuuttajanuorilla mielen järkkyminen on todennäköistä, jos nuorella ei ole riittävästi ympärillään korjaavia kokemuksia koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Opinnäytetyön aineiston perusteella havaittiin, että Suomen kotoutumis-, koulutus- ja terveydenhoitopalvelujärjestelmässä on vielä paljon puutteita maahanmuuttajanuorten tukemisessa.
Tutkimusta voivat hyödyntää sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatus- ja opetustoimen ammateissa työskentelevät henkilöt. Myös maahanmuuttajien kanssa työskentelevät kolmannen sektorin toimijat hyötyvät tuloksista. Jatkotutkimusta tarvitaan esimerkiksi eri paikkakuntien mielenterveyspalvelujen riittävyydestä maahanmuuttajanuorille. Tutkimus voisi olla haastattelututkimus, jossa tulisi kuuluviin maahanmuuttajanuorten oma ääni, sekä toisaalta maahanmuuttajanuorten kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden näkökulmat.