Saattohoidossa olevan potilaan kivun tunnistaminen
Pellikka, Pirita; Lahtela, Juulia (2019)
Pellikka, Pirita
Lahtela, Juulia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901311780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901311780
Tiivistelmä
Saattohoidon tarve kasvaa jatkuvasti. Suomessa vaativaa saattohoitoa tarvitsevia potilaita hoidetaan enemmän perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä, kuin saattohoitoon erikoistuneissa yksiköissä. Saattohoidossa olevan potilaan hoidossa on tärkeää erityisesti kivun tunnistaminen. Kipua voidaan havainnoida tarkkailemalla potilaan ilmeitä ja eleitä. Kivun tunnistamisessa voidaan hyödyntää erilaisia kipumittareita ja -kyselyitä. Opinnäytetyön aihe tuli tilauksena Kauhavan sairaalaosaston osastonhoitajalta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on analysoida saattohoidossa olevan potilaan kivun tunnistamiseen soveltuvia kipumittareita. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa saattohoidossa olevan potilaan kivun tunnistamiseen soveltuvista kipumittareista näyttöön perustuvan saattohoidon tueksi.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja kahdeksan lähdeaineistona toimivan tutkimuksen analyysi suoritettiin käyttämällä omarakentamaa analyysikehikkoa. Analyysin kohteina olivat kipumittareiden kehitysmaa, julkaisuvuosi, kipumittarin kohderyhmä, mittarin erityispiirteet, kipumittarin arviointiperusta, vahvuudet ja heikkoudet tutkimusten mukaan, kipumittarin kieliversiot, mistä kipumittari on saatavilla sekä henkilöstön kouluttamisen vaade. Analyysikehikon avulla saatiin kokonaiskuvat PAINAD-, PACSLAC-, VAS- ja NRS-kipumittareista ja mittarit jaoteltiin potilaan itse ilmaisemaan arvioon kivusta sekä hoitajan arvioimaan potilaan kivun määrään.
Kipumittareiden analyysin tuloksena yhteistyötaholle suositellaan saattohoidossa olevan potilaan kivun tunnistamisen apuvälineeksi PAINAD-kipumittaria. PAINAD-kipumittari on yksinkertainen, validi ja luotettava kipumittari saattohoidossa olevan potilaan kivun tunnistamiseen. PAINAD-kipumittari on nopeakäyttöinen ja soveltuu myös lievemmästä dementiasta kärsivien potilaiden kivun tunnistamiseen. Lisäksi hoitohenkilökunta on tottunut työssään huomioimaan valtaosaa kipumittarissa mukana olevista käyttäytymisen muutoksista, joten sen käyttöönottokynnys on matala.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on analysoida saattohoidossa olevan potilaan kivun tunnistamiseen soveltuvia kipumittareita. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa saattohoidossa olevan potilaan kivun tunnistamiseen soveltuvista kipumittareista näyttöön perustuvan saattohoidon tueksi.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja kahdeksan lähdeaineistona toimivan tutkimuksen analyysi suoritettiin käyttämällä omarakentamaa analyysikehikkoa. Analyysin kohteina olivat kipumittareiden kehitysmaa, julkaisuvuosi, kipumittarin kohderyhmä, mittarin erityispiirteet, kipumittarin arviointiperusta, vahvuudet ja heikkoudet tutkimusten mukaan, kipumittarin kieliversiot, mistä kipumittari on saatavilla sekä henkilöstön kouluttamisen vaade. Analyysikehikon avulla saatiin kokonaiskuvat PAINAD-, PACSLAC-, VAS- ja NRS-kipumittareista ja mittarit jaoteltiin potilaan itse ilmaisemaan arvioon kivusta sekä hoitajan arvioimaan potilaan kivun määrään.
Kipumittareiden analyysin tuloksena yhteistyötaholle suositellaan saattohoidossa olevan potilaan kivun tunnistamisen apuvälineeksi PAINAD-kipumittaria. PAINAD-kipumittari on yksinkertainen, validi ja luotettava kipumittari saattohoidossa olevan potilaan kivun tunnistamiseen. PAINAD-kipumittari on nopeakäyttöinen ja soveltuu myös lievemmästä dementiasta kärsivien potilaiden kivun tunnistamiseen. Lisäksi hoitohenkilökunta on tottunut työssään huomioimaan valtaosaa kipumittarissa mukana olevista käyttäytymisen muutoksista, joten sen käyttöönottokynnys on matala.