Alikasvoskuusen kehitys hieskoivikossa viljavalla turvemaalla

Abstract

Opinnäytteessä tutkittiin kuusialikasvoksen kehitystä eri hieskoivuverhopuuston käsittelyvaihtoehdoissa ennen ja jälkeen vapautuksen. Koivujakson tuotosta ei tutkittu. Tavoitteena oli selvittää, onko kuusella edellytyksiä palautua kasvatuskelpoiseksi vapautuksen jälkeen. Työ toteutettiin Haapavedelle, Metsäntutkimuslaitoksen perustaman koealueen puustotunnusten pohjalta, jotka kattoivat vuosien 1974 – 2016 välisen ajan noin viiden vuoden välein. Puustotunnuksista määritettiin seitsemän käsittelyvaihtoehtoa, jotka määräytyivät koivujakson tiheyden (tiheä tai harva) sekä vapautusajankohdan mukaan. Koivujakson tiheydellä ei tulosten perusteella ollut suurta merkitystä kuusten kehitykseen, mikäli kuuset vapautettiin. Alikasvos pysyi elinvoimaisena vapautusta edeltävällä ajalla ja toipui vapautuksesta suunnilleen yhtäläisesti koivujakson tiheydestä riippumatta. Vapautuksen jälkeen kuusten pituuskasvu parani toisella viisivuotisjaksolla ja läpimitan jo heti ensimmäisen jakson aikana. Alikasvoksena kasvaneiden pituus ja läpimitta jäivät selvästi saman ikäisistä avoalalle istutetuista kuusista alkuvaiheen heikomman kasvun takia. Alikasvoskuuset eivät ole kuitenkaan yhtä alttiita hallalle alkuvaiheessa. Tekninen kunto ei ollut paras mahdollinen alikasvoksella. Hyväkuntoisten osuus runkoluvusta vaihteli käsittelyvaihtoehdoissa 50 – 69 % välillä viimeisellä mittaus-kerralla. Osuus oli keskimäärin hieman suurempi harvasta koivikosta vapautetuilla kuusilla. Kuusten kehityksen kannalta parhaat käsittelyvaihtoehdot olivat harva koivujakso ja aikainen tai myöhäinen vapautus. Aikaisella vapautuksella kuuset saavuttivat suurimman keskipituuden seurantajakson loppuun mennessä sekä hyvän keskiläpimitan. Myöhäisellä vapautuksella saavutettiin selvästi voimakkain viimeisen viisivuotisjakson kasvu, jonka avulla kuuset mahdollisesti ohittavat aikaisin vapautettujen kuusten pituuden ja läpimitan seuraavien 10 vuoden aikana. Alikasvoskuusten elpymiskyky säilyi hyvänä pitkään ja ylispuukoivikkoa voidaankin kasvattaa kauan kuusten yllä niiden menettämättä elpymiskykyään.

This thesis of abstract examined undergrowth Norwegian spruce’s growth before and after the release from downy birches on drained peatlands. Idea was to find out if spruces can recover well enough after the release, so it might be justified to continue their growth. Analysed data was from an examination site in Haapavesi which was founded by Finnish Forest Research Institute (known as Metla) in 1974. Data covered the sites growth numbers for downy birches and Norwegian spruces from 1974 to 2016 (about every five years). Based on downy birches density and time of the Norwegian spruces release was formed seven different treatment options. Results showed that density of the birches didn’t have much effect on spruces height or diameter growth’s if spruces were released. Spruce’s height growth got better on a second five-year period after the release and diameter growth on a first five-year period. Undergrowth spruces were much smaller at the end of the follow-up period than same age spruces which were planted on open area. This was due to much slower growth rates at the start. On the other hand, undergrowth spruces are less likely to be affected by frostbite. Undergrowth spruce’s health wasn’t the best. Only 50 to 69 percent of the spruces were in good condition. Areas which had less density of birches had on aver-age a little higher percentage. Best treatment options for spruces growth were low density of birches and early or late release. Option where spruces were released early had the highest height and good diameter at the end of the follow-up period. The highest yearly growth on the last five-year period was achieved with the late release. With their high yearly growth these spruces are likely to pass height and diameter of the early released spruces in the next ten years. Undergrowth spruces preserved their ability to recover after the release very well for a long time. It seems that it is possible to continue downy birches growth over the spruces for a long time without harming the spruces.