Journalismin säännöt uutistoimitusten Facebook-julkaisuissa
Vaara, Maija (2018)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919101
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, millaisia journalismin sääntöjä uutistoimitusten Facebook-julkaisut noudattavat. Millaisia ominaisuuksia julkaisujen jakoteksteillä on, noudattavatko ne perinteisiä journalismin sääntöjä ja onko eri uutistoimitusten käytännöissä eroja?
Sosiaalista mediaa on tarkasteltu aiemmin joukkoviestinnän tutkimuksessa lähinnä tiedonhankinnan ja kansalaisjournalismin valossa. Sen merkitys uutisoinnin kanavana tai vaikutukset esitystaparutiineihin ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Sosiaalinen media on kuitenkin merkittävä uutislähde, ja Suomessa suurimpien uutistoimitusten Facebook-sivuilla on useita satojatuhansia seuraajia. Toimitusten käyttäytyminen sosiaalisen median alustoilla ei siis ole aivan merkityksetöntä, vaan siellä julkaistuille teksteille tulisi olla yhteiset pelisäännöt, kuten muillakin journalismin kanavilla.
Tässä tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä tarkastellaan viiden suurimman uutismedian Facebook-jakotekstejä, jotka kerättiin systemaattisen havainnoinnin avulla keväällä 2018. Havainnointiviikon aikana Ilta-Sanomien, Iltalehden, Helsingin Sanomien, Yle Uutisten ja MTV Uutisten Facebook-tililtä poimittiin 100 julkaisua, joiden jakotekstejä tarkasteltiin sisällönanalyysin ja sisällönerittelyn keinoin. Jakotekstejä verrattiin analyysirungon avulla vakiintuneisiin uutisjournalismin sääntöihin sekä sosiaalisessa mediassa tyypillisiin kielenkäytön ominaisuuksiin.
Aineistosta nousi esiin kuusi erilaista jakotekstityyppiä, joilla oli keskenään erilainen suhde perinteisiin journalismin sääntöihin. Ydinasia- ja erityispiirrejakotekstit sekä sitaattijakotekstit ovat melkein suoraan verrannollisia perinteiseen uutisotsikkoon tai ingressitekstiin. Niiden kieli on asiatyylistä ja neutraalia uutiskieltä, jossa ei ole kuultavissa toimittajan omaa ääntä.
Osallistava, puhutteleva tai kommentoiva jakoteksti puolestaan poikkeavat jokin verran totutusta uutisoinnin tyylistä. Niissä käytetään vapaammin internetille tyypillisiä puhekielisiä ilmauksia sekä emojeita. Tekstin tarkoituksena ei ole niinkään tiedonvälitys, vaan keskustelun herättäminen, tai kriittisesti katsottuna reaktion herättäminen, jotta uutistoimitus saa enemmän näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta lukijoita sivustolleen.
Kun yhdessä julkaisussa käytetään tuttavallista puhekieltä ja seuraavassa virallista yleiskieltä, lukija ei välttämättä osaa enää tulkita uutisia samalla tavalla kuin aiemmin. Opinnäytetyön tavoitteena onkin kehittää journalismin luotettavuutta ja laatua käynnistämällä keskustelu yhteisistä pelisäännöistä. Lisäksi uutistoimitukset voivat käyttää tuloksia hyödyksi rakentaessaan omia toimituksen sisäisiä sääntöjä sosiaalisen median uutisointiin.
Sosiaalista mediaa on tarkasteltu aiemmin joukkoviestinnän tutkimuksessa lähinnä tiedonhankinnan ja kansalaisjournalismin valossa. Sen merkitys uutisoinnin kanavana tai vaikutukset esitystaparutiineihin ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Sosiaalinen media on kuitenkin merkittävä uutislähde, ja Suomessa suurimpien uutistoimitusten Facebook-sivuilla on useita satojatuhansia seuraajia. Toimitusten käyttäytyminen sosiaalisen median alustoilla ei siis ole aivan merkityksetöntä, vaan siellä julkaistuille teksteille tulisi olla yhteiset pelisäännöt, kuten muillakin journalismin kanavilla.
Tässä tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä tarkastellaan viiden suurimman uutismedian Facebook-jakotekstejä, jotka kerättiin systemaattisen havainnoinnin avulla keväällä 2018. Havainnointiviikon aikana Ilta-Sanomien, Iltalehden, Helsingin Sanomien, Yle Uutisten ja MTV Uutisten Facebook-tililtä poimittiin 100 julkaisua, joiden jakotekstejä tarkasteltiin sisällönanalyysin ja sisällönerittelyn keinoin. Jakotekstejä verrattiin analyysirungon avulla vakiintuneisiin uutisjournalismin sääntöihin sekä sosiaalisessa mediassa tyypillisiin kielenkäytön ominaisuuksiin.
Aineistosta nousi esiin kuusi erilaista jakotekstityyppiä, joilla oli keskenään erilainen suhde perinteisiin journalismin sääntöihin. Ydinasia- ja erityispiirrejakotekstit sekä sitaattijakotekstit ovat melkein suoraan verrannollisia perinteiseen uutisotsikkoon tai ingressitekstiin. Niiden kieli on asiatyylistä ja neutraalia uutiskieltä, jossa ei ole kuultavissa toimittajan omaa ääntä.
Osallistava, puhutteleva tai kommentoiva jakoteksti puolestaan poikkeavat jokin verran totutusta uutisoinnin tyylistä. Niissä käytetään vapaammin internetille tyypillisiä puhekielisiä ilmauksia sekä emojeita. Tekstin tarkoituksena ei ole niinkään tiedonvälitys, vaan keskustelun herättäminen, tai kriittisesti katsottuna reaktion herättäminen, jotta uutistoimitus saa enemmän näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta lukijoita sivustolleen.
Kun yhdessä julkaisussa käytetään tuttavallista puhekieltä ja seuraavassa virallista yleiskieltä, lukija ei välttämättä osaa enää tulkita uutisia samalla tavalla kuin aiemmin. Opinnäytetyön tavoitteena onkin kehittää journalismin luotettavuutta ja laatua käynnistämällä keskustelu yhteisistä pelisäännöistä. Lisäksi uutistoimitukset voivat käyttää tuloksia hyödyksi rakentaessaan omia toimituksen sisäisiä sääntöjä sosiaalisen median uutisointiin.