Raipasta robottiin : keskusteleva ohjelmisto ihmisen itseohjautuvuuden valmentajana
Haltia-Holmberg, Mirva (2018)
Haltia-Holmberg, Mirva
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317922
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, soveltuuko keskusteleva ohjelmisto (chatbot) tukemaan ihmistä itseohjautuvamman työelämän tiellä, ja mikäli soveltuu, olisiko vastaavalla palvelulla kaupallista kysyntää. Työssä pohdittiin kehittämistyön ja sen puitteissa tehdyn teoreettisen taustatyön merkitystä kulttuurialalle. Koska työ pohjustaa mahdollista tulevaa liiketoimintaa, sen tilaajana toimi työn tekijä.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen lähestymistavalla. Teoriapohjana käytettiin positiivisen psykologian, itseohjautuvuuden, tekoälyn ja palvelumuotoilun aineistoa. Menetelminä hyödynnettiin mm. kyselytutkimusta, prototyyppien sisään rakennettua kysely- ja haastattelulogiikkaa, havainnointia ja todellista käyttäytymistä mittaavaa dataa prototyypin sisällä. Kehittämistyön puitteissa rakennettiin ja testattiin palveluprototyyppiä, jossa chatbotti eli keskusteleva ohjelmisto valmensi käyttäjää itseohjautuvuutta tukevien teemojen puitteissa. Prototyyppi keskittyi konseptin ja idean peruskysynnän kartoittamiseen, eikä vielä varsinaiseen palvelumuotoiluun. Tästä syystä palvelumuotoilun teoriaan ja käytäntöön otettiin työssä vasta kevyt pintakosketus. Prototyypin viimei-sessä versiossa 70 testikäyttäjää kävi läpi sähköpostikurssin, jossa he viikon aikana keskustelivat seitsemän eri chatbotin kanssa, erityisesti sisäistä motivaatiota ja työssä innostumista tutkitusti tukevista teemoista.
Avainpäätelmät:
Koneen soveltuvuus itseohjautuvuuden tukemiseen: kehittämistyön aikana tehtyjen kokeilujen, havaintojen ja tutkimustiedon pohjalta kone soveltuu tukemaan itseohjautuvuutta. Kehittämistyön puitteissa luotu konsepti on tutkimuksen pohjalta lupaava. Asenne-estettä konevalmentajan käytölle ei tutkimustulosten mukaan ole. Mikäli vuorovaikutteisuutta rikastettaisiin oppivan tekoälyn avulla, ja aikaansaamaan joustavampi dialogi, kone pystyisi menestyksekkäästi toimimaan ihmisen valmentajana ja omaehtoisen oppimisen kumppanina.
Kaupallinen potentiaali: tutkimustulosten ja kehittämishankkeen yhteydessä solmittujen yhteistyösopimusten valossa, jo luodulle yksinkertaisemmalle palvelulle on kaupallista kysyntää perinteisten yritysvalmennusten tukipalveluna. Mikäli palvelua jatkokehitettäisiin teknisesti ja sisällöllisesti tekoälyn ja koulutuksen alan asiantuntijoiden avulla eteenpäin, sille olisi todennäköisesti kysyntää.
Merkitys kulttuurialalle: tämän kehitystyön puitteissa tehdyt teoriataustoitukset ja tutkimuslöydökset ovat kulttuurialalle kutsu hyödyntämään uusia teknologioita kehittämis- ja johtamistyössä. Kulttuurialalla on sisältötyön ammattilaistensa vuoksi ainutlaatuinen tilaisuus olla luomassa uutta, muovata koneen ja ihmisen vuorovaikutusta ja omalla uudistumisellaan vahvistaa inhimillisen luovuuden kehittymistä ja arvostusta.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen lähestymistavalla. Teoriapohjana käytettiin positiivisen psykologian, itseohjautuvuuden, tekoälyn ja palvelumuotoilun aineistoa. Menetelminä hyödynnettiin mm. kyselytutkimusta, prototyyppien sisään rakennettua kysely- ja haastattelulogiikkaa, havainnointia ja todellista käyttäytymistä mittaavaa dataa prototyypin sisällä. Kehittämistyön puitteissa rakennettiin ja testattiin palveluprototyyppiä, jossa chatbotti eli keskusteleva ohjelmisto valmensi käyttäjää itseohjautuvuutta tukevien teemojen puitteissa. Prototyyppi keskittyi konseptin ja idean peruskysynnän kartoittamiseen, eikä vielä varsinaiseen palvelumuotoiluun. Tästä syystä palvelumuotoilun teoriaan ja käytäntöön otettiin työssä vasta kevyt pintakosketus. Prototyypin viimei-sessä versiossa 70 testikäyttäjää kävi läpi sähköpostikurssin, jossa he viikon aikana keskustelivat seitsemän eri chatbotin kanssa, erityisesti sisäistä motivaatiota ja työssä innostumista tutkitusti tukevista teemoista.
Avainpäätelmät:
Koneen soveltuvuus itseohjautuvuuden tukemiseen: kehittämistyön aikana tehtyjen kokeilujen, havaintojen ja tutkimustiedon pohjalta kone soveltuu tukemaan itseohjautuvuutta. Kehittämistyön puitteissa luotu konsepti on tutkimuksen pohjalta lupaava. Asenne-estettä konevalmentajan käytölle ei tutkimustulosten mukaan ole. Mikäli vuorovaikutteisuutta rikastettaisiin oppivan tekoälyn avulla, ja aikaansaamaan joustavampi dialogi, kone pystyisi menestyksekkäästi toimimaan ihmisen valmentajana ja omaehtoisen oppimisen kumppanina.
Kaupallinen potentiaali: tutkimustulosten ja kehittämishankkeen yhteydessä solmittujen yhteistyösopimusten valossa, jo luodulle yksinkertaisemmalle palvelulle on kaupallista kysyntää perinteisten yritysvalmennusten tukipalveluna. Mikäli palvelua jatkokehitettäisiin teknisesti ja sisällöllisesti tekoälyn ja koulutuksen alan asiantuntijoiden avulla eteenpäin, sille olisi todennäköisesti kysyntää.
Merkitys kulttuurialalle: tämän kehitystyön puitteissa tehdyt teoriataustoitukset ja tutkimuslöydökset ovat kulttuurialalle kutsu hyödyntämään uusia teknologioita kehittämis- ja johtamistyössä. Kulttuurialalla on sisältötyön ammattilaistensa vuoksi ainutlaatuinen tilaisuus olla luomassa uutta, muovata koneen ja ihmisen vuorovaikutusta ja omalla uudistumisellaan vahvistaa inhimillisen luovuuden kehittymistä ja arvostusta.