Näkymättömät : hyvinvointityötä tekevien kokemuksia yksinäisyyden synnystä ja sen vähentämisestä opiskelijoiden parissa
Eklund, Miia; Paloniitty, Mikko (2018)
Eklund, Miia
Paloniitty, Mikko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100215568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100215568
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hyvinvointityötä tekevien kokemuksia yksinäisyyden syntymiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen vaikuttavista tekijöistä opiskelijoiden parissa. Yksinäisyys kytkeytyy usein juuri opiskelijan elämänvaiheeseen ja sillä on laajoja hyvinvointivaikutuksia. Yhteiskunnassa tapahtuvilla muutoksilla nähdään olevan keskeinen vaikutusyhteys yksinäisyyteen.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin Nyyti ry:n vuonna 2015 toteuttamaa Yksinäisyys-kyselyä. Kyselyn osana kartoitettiin hyvinvointityötä tekevien kokemuksia siitä, millaiset tekijät vaikuttavat opiskelijoiden yksinäisyyden syntymiseen ja millä keinoin yksinäisyyttä voitaisiin vähentää. Opinnäytetyössä yksinäisyyden syyt teemoiteltiin aineistolähtöisesti sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin sekä yksinäisyyden vähentämiskeinot teorialähtöisesti neljään eri kategoriaan: sosiaalisten taitojen vahvistaminen, asenneilmapiirin muokkaaminen, sosiaalisten kontaktimahdollisuuksien lisääminen ja ajatusvääristymien muokkaaminen.
Yksinäisyyteen johtavia syitä tarkasteltaessa nousi esille yksinäisyyden kierteeseen joutumisen näkökulma. Aineiston mukaan laukaisevina tekijöinä on esimerkiksi muuton aiheuttama tukiverkostojen heikkeneminen ja opinnoissa esiintyvä kiusaaminen. Yksinäisyyttä voimistavina tekijöinä nähtiin muun muassa itsenäisen opiskelun painottuminen, opintojen järjestäminen massaluentoina ja ryhmäyttämisen puute. Yksinäisyyden vähentämiseen liittyen vastaajat korostivat läpi opintojen toteutettavaa tutortoimintaa, yksilöllistettyä vertaistukea sekä sosiaalisia kontakteja mahdollistavien tapahtumien järjestämistä ja erilaista pienryhmätoimintaa. Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävässä hyvinvointityössä.
Yhtenä kysymyksenä aineiston pohjalta nousi se, kuinka hyvin yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävät yhteisölliset toiminnot käytännössä tavoittavat yksinäisiä tai yksinäisyyteen ajautumassa olevia opiskelijoita. Minkälainen yhteisöllisyys tulee yksinäiselle opiskelijalle avuksi? Miten yksinäisyyteen tarjotun tuen matala kynnys toteutetaan opiskelijaa tavoittavalla tavalla? Opiskelijamaailmassa tapahtuvan kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja kiusaamiseen puuttumiseen tulisi myös antaa aikaisempaa selkeästi enemmän resursseja. Yksinäisyyden vähentämiseen keskittyvien tutkimusten valossa tulevaisuudessa olisi tärkeä panostaa toimintatapoihin, joiden avulla päästään muokkaamaan yksinäisyyttä ylläpitäviä henkilökohtaisia negatiivisia ajattelumalleja.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin Nyyti ry:n vuonna 2015 toteuttamaa Yksinäisyys-kyselyä. Kyselyn osana kartoitettiin hyvinvointityötä tekevien kokemuksia siitä, millaiset tekijät vaikuttavat opiskelijoiden yksinäisyyden syntymiseen ja millä keinoin yksinäisyyttä voitaisiin vähentää. Opinnäytetyössä yksinäisyyden syyt teemoiteltiin aineistolähtöisesti sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin sekä yksinäisyyden vähentämiskeinot teorialähtöisesti neljään eri kategoriaan: sosiaalisten taitojen vahvistaminen, asenneilmapiirin muokkaaminen, sosiaalisten kontaktimahdollisuuksien lisääminen ja ajatusvääristymien muokkaaminen.
Yksinäisyyteen johtavia syitä tarkasteltaessa nousi esille yksinäisyyden kierteeseen joutumisen näkökulma. Aineiston mukaan laukaisevina tekijöinä on esimerkiksi muuton aiheuttama tukiverkostojen heikkeneminen ja opinnoissa esiintyvä kiusaaminen. Yksinäisyyttä voimistavina tekijöinä nähtiin muun muassa itsenäisen opiskelun painottuminen, opintojen järjestäminen massaluentoina ja ryhmäyttämisen puute. Yksinäisyyden vähentämiseen liittyen vastaajat korostivat läpi opintojen toteutettavaa tutortoimintaa, yksilöllistettyä vertaistukea sekä sosiaalisia kontakteja mahdollistavien tapahtumien järjestämistä ja erilaista pienryhmätoimintaa. Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävässä hyvinvointityössä.
Yhtenä kysymyksenä aineiston pohjalta nousi se, kuinka hyvin yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävät yhteisölliset toiminnot käytännössä tavoittavat yksinäisiä tai yksinäisyyteen ajautumassa olevia opiskelijoita. Minkälainen yhteisöllisyys tulee yksinäiselle opiskelijalle avuksi? Miten yksinäisyyteen tarjotun tuen matala kynnys toteutetaan opiskelijaa tavoittavalla tavalla? Opiskelijamaailmassa tapahtuvan kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja kiusaamiseen puuttumiseen tulisi myös antaa aikaisempaa selkeästi enemmän resursseja. Yksinäisyyden vähentämiseen keskittyvien tutkimusten valossa tulevaisuudessa olisi tärkeä panostaa toimintatapoihin, joiden avulla päästään muokkaamaan yksinäisyyttä ylläpitäviä henkilökohtaisia negatiivisia ajattelumalleja.