Naiset ja tytöt henkirikoksen tekijöinä ja uhreina
Havinmaa, Heidi (2018)
Havinmaa, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092315319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092315319
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää naisten ja tyttöjen henkirikollisuutta Suomessa. Työssä tutkittiin, minkälaisten henkirikosten uhreiksi naiset ja tytöt joutuvat ja minkälaisia henkirikoksia he tekevät. Työssä käsiteltiin lisäksi Suomen henkirikollisuuden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu rikosoikeudesta ja kriminologiasta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Työn lähteinä käytettiin niin voimassa olevaa kuin aiempaa lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä henkirikollisuuteen liittyviä tutkimuksia. Työtä havainnollistettiin kuvioilla, joiden tiedot saatiin Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannasta.
Naisten tekemissä henkirikoksissa uhrina on yleisimmin kumppani tai oma lapsi. Henkirikoksen tehneet naiset kärsivät usein mielenterveyden häiriöistä ja päihdeongelmista. Työttömyys nostaa naisilla riskiä joutua henkirikoksen uhriksi. Tyttöjen tekemille henkirikoksille on ominaista ryhmäkeskeisyys ja yksityisyys. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvat henkirikokset liittyvät vahvasti lähisuhdeväkivaltaan. Suuri osa henkirikoksen seurauksena kuolleista naisista ja tytöistä on joutunut entisen tai nykyisen kumppaninsa surmaamaksi.
Naisten ja tyttöjen henkirikollisuus on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Lapsensurmien osuus naisten ja tyttöjen tekemissä henkirikoksissa on merkittävästi vähentynyt. Naiset ja erityisesti tytöt surmaavat nykyisin aiempaa enemmän perhepiirinsä ulkopuolisia henkilöitä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu rikosoikeudesta ja kriminologiasta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Työn lähteinä käytettiin niin voimassa olevaa kuin aiempaa lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä henkirikollisuuteen liittyviä tutkimuksia. Työtä havainnollistettiin kuvioilla, joiden tiedot saatiin Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannasta.
Naisten tekemissä henkirikoksissa uhrina on yleisimmin kumppani tai oma lapsi. Henkirikoksen tehneet naiset kärsivät usein mielenterveyden häiriöistä ja päihdeongelmista. Työttömyys nostaa naisilla riskiä joutua henkirikoksen uhriksi. Tyttöjen tekemille henkirikoksille on ominaista ryhmäkeskeisyys ja yksityisyys. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvat henkirikokset liittyvät vahvasti lähisuhdeväkivaltaan. Suuri osa henkirikoksen seurauksena kuolleista naisista ja tytöistä on joutunut entisen tai nykyisen kumppaninsa surmaamaksi.
Naisten ja tyttöjen henkirikollisuus on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Lapsensurmien osuus naisten ja tyttöjen tekemissä henkirikoksissa on merkittävästi vähentynyt. Naiset ja erityisesti tytöt surmaavat nykyisin aiempaa enemmän perhepiirinsä ulkopuolisia henkilöitä.