Käyttötavaraosaston muutos oman työn ja johtamisen näkökulmasta : Case, Prisma Kuopio
Korhonen, Rasmu (2018)
Korhonen, Rasmu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313784
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kuinka käyttätavaraosastolla tapahtuvat organisaatio muutok-set vaikuttava henkilöstön omaan työhön ja johtamiseen muutostilanteessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Kuopion Prisma. Prisma on S-ryhmän hypermarketju, joka tarjoaa kattavan elintarvike- ja päivittäistavara-valikoiman. Lisäksi Prismoissa on laaja tarjonta kodin, vapaa-ajan, kodintekniikan ja pukeutumisen tuotteita.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kolmesta osasta. Aluksi tarkastellaan työhyvinvointia käsitteenä. Seuraa-vassa luvussa käsitellään muutosta organisaatiossa sekä muutosvastarintaa. Teoriaosan viimeisessä luvussa käsitellään perusteellisesti Kotterin kahdeksan vaiheista teoriaa, johon onnistuneet muutoshankkeet muutos-johtamisen osalta useimmiten perustuu.
Opinnäytetyö pohjautuu aiemmin tehtyyn työtyytyväisyystutkimukseen. Opinnäytetyössä kerrottiin työtyyty-väisyystutkimuksen vuosien 2016 ja 2017 välistä muutosta oman työn ja johtamisen näkökulmasta. Omaan työhön vaikuttavia tekijöitä olivat: työmotivaatio, työn hallinta ja työskentelyedellytykset. Johtaminen rajattiin koskemaan esimiestyötä yksikössä eli käyttötavaraosastolla. Esimiestyötä tarkasteltiin viiden näkökulman kautta, joita olivat: esimiehen luottamus alaisiinsa, uskallus olla erimieltä esimiehen kanssa, esimiehen roh-keus tarttua ongelmiin, esimiehen anatama tunnustus hyvästä suorituksesta sekä perehdyttäminen uusiin työtehtäviin.
Työtyytyväisyystutkimuksen pohjalta tehtiin opinnäytetyön haastattatelut. Haastatteluissa oli tarkoitus selvit-tää työtyytyväisyystutkimuksessa havaittavien muutosten suuntaa. Tarkoituksena oli selvittää mitä toimenpi-teitä on lähdetty jo tekemään tai tullaan tekemään muutosprosessin näkökulmasta tulevaisuutta ajatellen.
Keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että muutosprosessi oli sujunut hyvin ja se on hyvään suuntaan menossa eteenpäin. Työtyytyväisyystutkimuksesta havaittiin, että esimiestyö oli hyvällä tasolla, mutta oman työn tu-lokset olivat hieman tippuneet aiemmista vuosista. Haastatteluista kuitenkin nousi esille, että työmotivaatio oli kasvanut muutoksen jälkeen ja esimiestyöhön on oltu tyytyväisiä. Keskeisimpiä uudistuksia olivat: moni-osaajuus, työparit, tuloskortit ja palaverit.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kolmesta osasta. Aluksi tarkastellaan työhyvinvointia käsitteenä. Seuraa-vassa luvussa käsitellään muutosta organisaatiossa sekä muutosvastarintaa. Teoriaosan viimeisessä luvussa käsitellään perusteellisesti Kotterin kahdeksan vaiheista teoriaa, johon onnistuneet muutoshankkeet muutos-johtamisen osalta useimmiten perustuu.
Opinnäytetyö pohjautuu aiemmin tehtyyn työtyytyväisyystutkimukseen. Opinnäytetyössä kerrottiin työtyyty-väisyystutkimuksen vuosien 2016 ja 2017 välistä muutosta oman työn ja johtamisen näkökulmasta. Omaan työhön vaikuttavia tekijöitä olivat: työmotivaatio, työn hallinta ja työskentelyedellytykset. Johtaminen rajattiin koskemaan esimiestyötä yksikössä eli käyttötavaraosastolla. Esimiestyötä tarkasteltiin viiden näkökulman kautta, joita olivat: esimiehen luottamus alaisiinsa, uskallus olla erimieltä esimiehen kanssa, esimiehen roh-keus tarttua ongelmiin, esimiehen anatama tunnustus hyvästä suorituksesta sekä perehdyttäminen uusiin työtehtäviin.
Työtyytyväisyystutkimuksen pohjalta tehtiin opinnäytetyön haastattatelut. Haastatteluissa oli tarkoitus selvit-tää työtyytyväisyystutkimuksessa havaittavien muutosten suuntaa. Tarkoituksena oli selvittää mitä toimenpi-teitä on lähdetty jo tekemään tai tullaan tekemään muutosprosessin näkökulmasta tulevaisuutta ajatellen.
Keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että muutosprosessi oli sujunut hyvin ja se on hyvään suuntaan menossa eteenpäin. Työtyytyväisyystutkimuksesta havaittiin, että esimiestyö oli hyvällä tasolla, mutta oman työn tu-lokset olivat hieman tippuneet aiemmista vuosista. Haastatteluista kuitenkin nousi esille, että työmotivaatio oli kasvanut muutoksen jälkeen ja esimiestyöhön on oltu tyytyväisiä. Keskeisimpiä uudistuksia olivat: moni-osaajuus, työparit, tuloskortit ja palaverit.