Kouluruokailusuositusten ja ruokakasvatukseen liittyvien tukimateriaalien hyödyntäminen perusopetuksessa

Abstract

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuosituksia sekä muita ruokakasvatukseen liittyviä tukimateriaaleja on hyödynnetty perusopetuksen ruokakasvatuksessa. Tutkimuksen toteuttamiseen on käytetty kyselyitä, tapaustutkimusta sekä havainnointia (monimenetelmäisyys). Tutkimuksen aineistoa kerättiin perusopetuksen opetushenkilöstöltä, alakoulujen oppilailta sekä tutkimukseen liittyvään ruokakasvatusprojektiin osallistuneilta lähihoitajaopiskelijoilta. Tutkimus osoitti, että ruokakasvatus käsitteenä liitettiin hyvin yleisesti vain koulun ruokailutapahtumaan. Peruskoulujen opetushenkilöstölle suunnatusta kyselytutkimuksesta (n=42) kävi ilmi, että Syödään ja opitaan yhdessä –kouluruokailusuosituksiin oli tutustunut vastaajista 38 %. Muuhun ruokakasvatuksen tukimateriaaliin oli tutustunut vain 21 % vastaajista. Kouluruokailun kuvaamisesta paikallisessa opetussuunnitelmassa ei vastaajilla ollut näkemystä, sillä 74 % ilmoitti, ettei tiennyt, miten aihetta on kuvattu opetussuunnitelmassa. Tutkimuksen tulosten mukaan ruokakasvatuksessa on kehittämistä oppilaiden osallistamisen suhteen. Alakoulun oppilaiden (n=51) mukaan oppilaat eivät voi juurikaan vaikuttaa kouluruoan suunnitteluun tai toteuttamiseen. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että ruokakasvatuskäsitettä olisi avattava peruskoulujen opetushenkilöstölle laajemmasta näkökulmasta. Myös ruokakasvatuksen tukimateriaalia voisi hyödyntää enemmän ruokakasvatuksen tukena peruskouluissa. Toiminnalliseen ruokakasvatukseen liittyvät lisäkoulutukset opetus- ja ruokapalveluhenkilöstölle voisivat edistää oppilaiden osallistamista kouluruoan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näin lasten ja nuorten osallistaminen kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen voisi toteutua nykytilannetta paremmin.

Abstract

The aim of this study was to examine how the school meal recommendations presented in the food education project ”Eating and learning together” as well as other support materials for food education were utilized in basic education. Surveys, a case study and observation (multiple methodology) were used to carry out the study. The data was collected from basic education teachers, elementary school pupils and practical nursing students participating in the food education project related to the present study.

According to the results, food education as a concept was very commonly associated only to the actual school meal event. The survey for the basic education teachers (n = 42) indicated that the school meal recommendations presented in the project ”Eating and learning together” were familiar to 38% of the respondents. Only 21% of the respondents had access to other support materials for food education. On a general level, the respondents were quite unaware of the description of school meals in the local curriculum because 74% of them stated that they did not know how the topic was described in the curriculum. According to the results, one challenge in the development of food education was the involvement of the pupils. According to the elementary school pupils (n = 51), they had very limited influence on the design or implementation of school meals.

Based on the results of the study it can be stated that the concept of food education should be opened to the basic education teachers from a wider perspective. The support materials could also be utilized to a greater extent in food education in comprehensive schools. Further training in functional food education for the teaching and food service staff could contribute to a greater involvement of the pupils in the design and implementation of school meals. In this way, the involvement of children and young people in the design and implementation of school meals could be realized better than in the present situation.