Raideliikenteen hyödyntäminen kappaletavarakuljetuksissa Manner-Euroopassa : Case: Yritys X
Eloranta, Aleksi (2018)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111955
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella maantiekuljetuksesta aiheutuvia ympäristöpäästöjä ennalta määritellyillä kuljetusreiteillä ja verrata niitä vaihtoehtoon, jossa pelkän maantiekuljetuksen sijaan hyödynnetään intermodaalikuljetusta. Ympäristöpäästöjen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan muutoksia kuljetusajassa ja kustannuksissa, mikäli intermodaalikuljetusta hyödynnetään. Intermodaalikuljetuksella tarkoitetaan vähintään kahden eri kuljetusmuodon käyttämistä kuljetusketjussa.
Tutkimus toteutettiin käyttäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, sekä osallistuvaa havainnointia. Aineisto kvalitatiiviseen tutkimukseen saatiin teemahaastatteluista. Teemahaastattelujen pohjana käytettiin numeerisiin arvoihin pohjautuvia tutkimustuloksia.
Teoreettinen viitekehys koostuu yhdestä luvusta, jossa käsitellään eri kuljetusmuotoja, niiden aiheuttamia ympäristöpäästöjä, päästömittareita, sekä kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja -strategioita.
Raideliikenteen tuominen osaksi intermodaalista kuljetusketjua vähensi ilmastonmuutoksen kannalta oleellisinta kasvihuonekaasua, eli hiilidioksidia, jopa kolmanneksella lyhyimmällä tutkimuksessa mukana olleella kuljetusreitillä. Teemahaastatteluissa ilmeni, että taloudelliset seikat nähdään kuitenkin vielä tärkeämpänä asiana palvelua hankittaessa. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotta raideliikenteestä saadaan houkuttelevampi vaihtoehto niin asiakkaan, kuin palveluntarjoajan näkökulmasta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että raideliikenteen hyödyntäminen osana kappaletavarakuljetusketjua on mahdollista tietyillä kuljetusreiteillä. Kaikille tutkimuksessa mukana olleille kuljetusreiteille se ei kuitenkaan sovi, ja raideliikennettä käytetään rajoitteidensa vuoksi lähinnä täysien kuormien kuljetuksissa.
Tutkimus toteutettiin käyttäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, sekä osallistuvaa havainnointia. Aineisto kvalitatiiviseen tutkimukseen saatiin teemahaastatteluista. Teemahaastattelujen pohjana käytettiin numeerisiin arvoihin pohjautuvia tutkimustuloksia.
Teoreettinen viitekehys koostuu yhdestä luvusta, jossa käsitellään eri kuljetusmuotoja, niiden aiheuttamia ympäristöpäästöjä, päästömittareita, sekä kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja -strategioita.
Raideliikenteen tuominen osaksi intermodaalista kuljetusketjua vähensi ilmastonmuutoksen kannalta oleellisinta kasvihuonekaasua, eli hiilidioksidia, jopa kolmanneksella lyhyimmällä tutkimuksessa mukana olleella kuljetusreitillä. Teemahaastatteluissa ilmeni, että taloudelliset seikat nähdään kuitenkin vielä tärkeämpänä asiana palvelua hankittaessa. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotta raideliikenteestä saadaan houkuttelevampi vaihtoehto niin asiakkaan, kuin palveluntarjoajan näkökulmasta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että raideliikenteen hyödyntäminen osana kappaletavarakuljetusketjua on mahdollista tietyillä kuljetusreiteillä. Kaikille tutkimuksessa mukana olleille kuljetusreiteille se ei kuitenkaan sovi, ja raideliikennettä käytetään rajoitteidensa vuoksi lähinnä täysien kuormien kuljetuksissa.