60‒79-vuotiaiden mielipiteet alkoholinkäytöstä ja alkoholineuvonnasta Kouvolassa
Hyyrynen, Hanna (2018)
Hyyrynen, Hanna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910821
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kouvolalaisten 60‒79-vuotiaiden mielipiteitä alkoholinkäytöstä, alkoholinkäytön puheeksiotosta ja heille suunnatusta alkoholineuvonnasta. Tavoitteena on, että tuloksia voidaan käyttää ikääntyneiden varhaisia palveluja suunniteltaessa ja kehittäessä. Opinnäytetyössä on käytetty teoreettisena viitekehyksenä varhaisen puuttumisen mallia ja Allan McNaughtin hyvinvoinnin rakentumisen viitekehystä vuodelta 2011.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja vastaukset on kerätty paperisella kysymyslomakkeella. Tutkimusaineisto on kerätty Kouvolan alueella syksyllä 2017. Yhteensä tutkimukseen saatiin 84 vastaajaa. Vastaukset on analysoitu SPSS-ohjelmalla.
Tulosten perusteella suurin osa vastaajista katsoi alkoholinkäytön kuuluvan lomamatkoille ja viikonloppuihin, ei normaaliin arkipäivään ja piti kohtuullisena alkoholinkäyttönä yhdestä kahteen annosta kerralla ja viikon aikana. Vastaajat käyttivät alkoholia pääasiassa puolison ja ystävien kanssa kotona. Satunnaista humaltumista piti sopivana 24 prosenttia vastaajista. Suurin osa vastaajista koki, että alkoholinkäytön puheeksiotto kuuluu terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Alkoholinkäyttö oli otettu puheeksi vain kolmasosan kanssa heidän asioidessaan terveydenhuollon palveluissa. Vastaajat kokivat helpommaksi puhua toisen ihmisen alkoholinkäytöstä ystävän kuin sukulaisen kanssa. Suurin osa vastaajista koki, että heillä on riittävästi tietoa alkoholin vaikutuksista elämän eri osa-alueille. Parhaiten vastaajilla oli tietoa alkoholin vaikutuksista tapaturma-alttiuteen ja vähiten alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja iän vaikutuksista alkoholin sietokykyyn. Parhaimpina välineinä alkoholiin liittyvän tiedon jakamisessa pidettiin televisiota ja lehtiä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että suurin osa vastaajista voi sosiaalisesti hyvin, heillä oli läheisiä ihmissuhteita ja harrastuksia. Alkoholinkäytön katsottiin kuuluvan erityistilanteisiin. Alkoholinkäyttö oli suurimmalla osalla pienkäyttöä ja vain harva koki tarvetta vähentää alkoholinkäyttöä. Pääosa vastaajista (78 prosenttia) yrittäisi tarvittaessa vähentää ensisijaisesti läheisten tuella. Riskikäyttäjistä 67 prosenttia yrittäisi vähentää sosiaali- ja terveyden-huollon ammattilaisten avulla ja ammattilaisten voimavaroja kannattaisi suunnata heille.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja vastaukset on kerätty paperisella kysymyslomakkeella. Tutkimusaineisto on kerätty Kouvolan alueella syksyllä 2017. Yhteensä tutkimukseen saatiin 84 vastaajaa. Vastaukset on analysoitu SPSS-ohjelmalla.
Tulosten perusteella suurin osa vastaajista katsoi alkoholinkäytön kuuluvan lomamatkoille ja viikonloppuihin, ei normaaliin arkipäivään ja piti kohtuullisena alkoholinkäyttönä yhdestä kahteen annosta kerralla ja viikon aikana. Vastaajat käyttivät alkoholia pääasiassa puolison ja ystävien kanssa kotona. Satunnaista humaltumista piti sopivana 24 prosenttia vastaajista. Suurin osa vastaajista koki, että alkoholinkäytön puheeksiotto kuuluu terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Alkoholinkäyttö oli otettu puheeksi vain kolmasosan kanssa heidän asioidessaan terveydenhuollon palveluissa. Vastaajat kokivat helpommaksi puhua toisen ihmisen alkoholinkäytöstä ystävän kuin sukulaisen kanssa. Suurin osa vastaajista koki, että heillä on riittävästi tietoa alkoholin vaikutuksista elämän eri osa-alueille. Parhaiten vastaajilla oli tietoa alkoholin vaikutuksista tapaturma-alttiuteen ja vähiten alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja iän vaikutuksista alkoholin sietokykyyn. Parhaimpina välineinä alkoholiin liittyvän tiedon jakamisessa pidettiin televisiota ja lehtiä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että suurin osa vastaajista voi sosiaalisesti hyvin, heillä oli läheisiä ihmissuhteita ja harrastuksia. Alkoholinkäytön katsottiin kuuluvan erityistilanteisiin. Alkoholinkäyttö oli suurimmalla osalla pienkäyttöä ja vain harva koki tarvetta vähentää alkoholinkäyttöä. Pääosa vastaajista (78 prosenttia) yrittäisi tarvittaessa vähentää ensisijaisesti läheisten tuella. Riskikäyttäjistä 67 prosenttia yrittäisi vähentää sosiaali- ja terveyden-huollon ammattilaisten avulla ja ammattilaisten voimavaroja kannattaisi suunnata heille.