Typen analysointi prosessijätevesistä
Kirjalainen, Veera (2018)
Kirjalainen, Veera
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229509
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Stora Enso Anjalan paperitehtaan laadunvalvontalaboratorioon. Työn aihe syntyi tarpeeseen saada lisää tietoa typen analysoinnin luotettavuudesta jätevesinäytteille, pääasiassa ilmastusallas ja kirkaste jokeen näytteille. Jätevesien analysoinnista tekee puhtaita vesinäytteitä monimutkaisempaa niiden koostumus, joka sisältää usein lietettä ja partikkeleja. Työn tarkoituksena oli tutkia laboratoriossa käytössä olevan Hach Lange pikamääritysmenetelmän soveltuvuutta kyseisille jätevesille, tutkia mitattujen jätevesinäytteiden tulosten luotettavuutta, oikeellisuutta ja toistettavuutta. Tarkoituksena oli myös tutkia erilaisten näytteiden esikäsittelytapojen vaikutuksia tuloksiin. Tavoitteena oli saada tietoa typen analysoinnin luotettavuudesta pikamääritysmenetelmällä paperitehtaan jätevesille. Työssä tehtiin typen jakeiden mittausmenetelmille osittainen validointi.
Kirkaste jokeen ja ilmastusallas näytteiden ammonium-, nitraatti-, ja kokonaistyppimittaukset olivat hyvin toistettavia. Laboratoriossa tehtyjä mittaustuloksia verrattiin vertailulaboratorion tuloksiin. Tulokset olivat melko samoja ammoniumtypen mittauksissa ja kokonaistypen mittauksissa. Nitraattitypen mittaustuloksissa oli suuria eroja, niin että vertailulaboratorion tulokset olivat merkittävästi pienempiä. Laboratoriossa tutkittiin myös näytteiden säilymistä mittausolosuhteissa muutaman tunnin ajan ja havaittiin ilmastusallas näytteen muuttuvan ajan kuluessa. Kirkaste jokeen näyte säilytti samantasoisen typpipitoisuuden muutaman tunnin ajan. Näytteitä tutkittiin myös standardinlisäysmenetelmän avulla, jonka pitäisi mitata näytteen häiritsevien tekijöiden vaikutusta mittaustuloksiin. Standardinlisäysmenetelmä onnistui kaikilla mittausmenetelmillä.
Tuloksista voitiin päätellä, että käytössä olleella pikamääritysmenetelmällä typen mittaustuloksista saa oikean suuntaisia tuloksia ilmastusallas ja kirkaste jokeen näytteiden ammoniumtypen ja kokonaistypen mittauksissa. Ilmastusaltaan näytteenkäsittelyä tutkittaessa havaittiin, että biolietteen erottaminen mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen on luotettava esikäsittelytapa ennen analysointia.
Kirkaste jokeen ja ilmastusallas näytteiden ammonium-, nitraatti-, ja kokonaistyppimittaukset olivat hyvin toistettavia. Laboratoriossa tehtyjä mittaustuloksia verrattiin vertailulaboratorion tuloksiin. Tulokset olivat melko samoja ammoniumtypen mittauksissa ja kokonaistypen mittauksissa. Nitraattitypen mittaustuloksissa oli suuria eroja, niin että vertailulaboratorion tulokset olivat merkittävästi pienempiä. Laboratoriossa tutkittiin myös näytteiden säilymistä mittausolosuhteissa muutaman tunnin ajan ja havaittiin ilmastusallas näytteen muuttuvan ajan kuluessa. Kirkaste jokeen näyte säilytti samantasoisen typpipitoisuuden muutaman tunnin ajan. Näytteitä tutkittiin myös standardinlisäysmenetelmän avulla, jonka pitäisi mitata näytteen häiritsevien tekijöiden vaikutusta mittaustuloksiin. Standardinlisäysmenetelmä onnistui kaikilla mittausmenetelmillä.
Tuloksista voitiin päätellä, että käytössä olleella pikamääritysmenetelmällä typen mittaustuloksista saa oikean suuntaisia tuloksia ilmastusallas ja kirkaste jokeen näytteiden ammoniumtypen ja kokonaistypen mittauksissa. Ilmastusaltaan näytteenkäsittelyä tutkittaessa havaittiin, että biolietteen erottaminen mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen on luotettava esikäsittelytapa ennen analysointia.