Särmäyksen tehostaminen suunnittelu huomioiden : teknisten epäkohtien havaitseminen
Kiviluoto, Mikko (2018)
Kiviluoto, Mikko
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229432
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään ohutlevytuotteiden särmäyksen tehostamista suunnittelu huomioiden. Työssä tarkastellaan tietokoneavusteista suunnittelua, särmäyksessä käytettäviä yleisimpiä ohutlevymateriaaleja sekä särmäystä valmistusmenetelmänä. Työssä syvennytään siihen, miten särmääminen voidaan ottaa suunnittelussa huomioon sekä miten särmäystä voidaan tehostaa muita menetelmiä hyödyntäen.
Tietokoneavusteista suunnittelua tarkastellaan tuotesuunnittelun, parametrisen piirremallinnuksen, tuotetietojen hallinnan ja attribuuttitietojen näkökulmasta.
Ohutlevykappaleen mallintamisen keskeiset piirteet esitetään SolidWorks 3D CAD -suunnitteluohjelmiston näkökulmasta.
Särmäyksessä käytettäviä yleisimpiä materiaaleja selvitetään tarkemmin teknisestä näkökulmasta. Tämän tarkoituksena on antaa riittävää tietoa oikean materiaalin valintaan. Yleisimpiä käytössä olevia materiaaleja ovat kylmävalssatut ja kuumavalssatut ohutlevyteräkset, metallipinnoitetut ohutlevyteräkset, ruostumattomat teräkset, muokattavat alumiiniseokset, erilaiset verkkolevyt ja tinatut teräslevyt eli läkkilevyt. Kupari ja erilaiset kupariseokset, kuten messinki ja tinapronssi ovat myös paljon käytettyjä materiaaleja särmäyksessä.
Myös erilaisia muovimateriaaleja, kuten polykarbonaattia käytetään usein särmäyksessä.
Särmäystä selvitetään yleisesti valmistusmenetelmänä periaatteen ja menetelmien osalta, lisäksi tutkitaan särmäyspuristimen käyttäytymistä taivutuksen aikana. Särmäystä syvennytään selvittämään materiaalin käyttäytymisen näkökulmasta, eli selvitetään neutraaliakselin sijaintia ja siirtymää taivutuksen aikana sekä miten takaisinjousto olisi huomioitava, jotta saavutetaan onnistunut taivutus.
Valmistusmenetelmässä keskitytään tarkemmin selvittämään myös oikaistun pituuden laskemista, taivutussädettä ja sitä, millaisilla laskennallisilla kaavoilla taivutuksen vähenemä voidaan saada laskettua. Työssä esitetään laskennallisia esimerkkejä K-factorin, Bend Deductionin ja Bend Allowancen selvittämiseksi. Myös särmäyksessä tarvittavan voiman laskemiseen esitetään tarvittava kaava ja esimerkkilaskelma sekä selvitetään ratkaisuja, miten vastimen V –ura voidaan valita vapaataivutukseen. Työssä esitetään taulukoita ja menetelmiä, joilla voidaan nopeasti arvioida taivutusvoiman tarvetta, saada tietoon taivutuksen vähennykset, K-factor sekä millaisella taivutussäteellä ja V –uralla särmäys voidaan suorittaa.
Opinnäytetyössä syvennytään tarkastelemaan sitä, millaisilla menetelmillä ja toimilla suunnittelussa voidaan huomioida särmäys valmistusmenetelmänä. Tarkastelua tehdään valmistettavuuden, eli DFM –menetelmän näkökulmasta, eli keskitytään tarkastelemaan särmäyksen aiheuttamia rajoitteita levyosan suunnittelussa. Selvityksessä huomioidaan myös valmistuskustannukset, joihin vaikuttavat muun muassa levyosan laatuvaatimukset, materiaalit, särmäysvaiheet, suunnittelijan asiantuntemuksen taso tehokkaasta valmistettavuudesta, kustannusajattelusta sekä särmäyksestä valmistusmenetelmänä. Työssä esitetään myös yleisiä suunnittelussa tapahtuvia virheitä, joiden katsotaan lisäävän valmistusaikaa ja kustannuksia tuotannossa.
Opinnäytetyössä syvennytään viimeiseksi selvittämään erilaisia menetelmiä särmäyksen tehostamiseksi. Työssä tarkastellaan robotiikan hyödyntämistä joko robottijärjestelmänä tai robottisärmäyssoluna. Käsikäyttöisen särmäyksen tehostamista tarkastellaan erilaisten erikoistyökalujen, AFH –työkalujen, työkalujen teräpitimien, työ- ja mittavälineiden, LEAN –työkalujen, henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon sekä särmäystyökalujen säilytyksen ja huollon näkökulmasta. Lisäksi selvitetään uusien särmäyskoneiden hankintaa osana tehostamista. Särmäyksen tehostamisen menetelminä esitetään valmistusaikalaskelmia kolmen eri tuotteen särmäämisestä käsikäyttöisenä ja robottisärmäyssolun tekemänä. Laskelmien on tarkoitus havainnollistaa robottisärmäyssolun tehokkuutta perinteiseen käsikäyttöiseen särmäykseen nähden. Laskennallista selvitystä tehdään myös yhdelle erikoistyökalulle. Selvityksen tarkoituksena on osoittaa erikoistyökalun käytön kustannustehokkuus ja läpimenoajan lyheneminen särmäyksessä. Menetelmissä osoitetaan myös työkalujen asennuksen tehokkuus, kun käytössä ovat pikakiinnitykseen tarkoitetut teräpitimet.
Lopuksi opinnäytetyössä pohditaan havaittuja tuloksia ja niiden vaikutuksia särmäykseen.
Tietokoneavusteista suunnittelua tarkastellaan tuotesuunnittelun, parametrisen piirremallinnuksen, tuotetietojen hallinnan ja attribuuttitietojen näkökulmasta.
Ohutlevykappaleen mallintamisen keskeiset piirteet esitetään SolidWorks 3D CAD -suunnitteluohjelmiston näkökulmasta.
Särmäyksessä käytettäviä yleisimpiä materiaaleja selvitetään tarkemmin teknisestä näkökulmasta. Tämän tarkoituksena on antaa riittävää tietoa oikean materiaalin valintaan. Yleisimpiä käytössä olevia materiaaleja ovat kylmävalssatut ja kuumavalssatut ohutlevyteräkset, metallipinnoitetut ohutlevyteräkset, ruostumattomat teräkset, muokattavat alumiiniseokset, erilaiset verkkolevyt ja tinatut teräslevyt eli läkkilevyt. Kupari ja erilaiset kupariseokset, kuten messinki ja tinapronssi ovat myös paljon käytettyjä materiaaleja särmäyksessä.
Myös erilaisia muovimateriaaleja, kuten polykarbonaattia käytetään usein särmäyksessä.
Särmäystä selvitetään yleisesti valmistusmenetelmänä periaatteen ja menetelmien osalta, lisäksi tutkitaan särmäyspuristimen käyttäytymistä taivutuksen aikana. Särmäystä syvennytään selvittämään materiaalin käyttäytymisen näkökulmasta, eli selvitetään neutraaliakselin sijaintia ja siirtymää taivutuksen aikana sekä miten takaisinjousto olisi huomioitava, jotta saavutetaan onnistunut taivutus.
Valmistusmenetelmässä keskitytään tarkemmin selvittämään myös oikaistun pituuden laskemista, taivutussädettä ja sitä, millaisilla laskennallisilla kaavoilla taivutuksen vähenemä voidaan saada laskettua. Työssä esitetään laskennallisia esimerkkejä K-factorin, Bend Deductionin ja Bend Allowancen selvittämiseksi. Myös särmäyksessä tarvittavan voiman laskemiseen esitetään tarvittava kaava ja esimerkkilaskelma sekä selvitetään ratkaisuja, miten vastimen V –ura voidaan valita vapaataivutukseen. Työssä esitetään taulukoita ja menetelmiä, joilla voidaan nopeasti arvioida taivutusvoiman tarvetta, saada tietoon taivutuksen vähennykset, K-factor sekä millaisella taivutussäteellä ja V –uralla särmäys voidaan suorittaa.
Opinnäytetyössä syvennytään tarkastelemaan sitä, millaisilla menetelmillä ja toimilla suunnittelussa voidaan huomioida särmäys valmistusmenetelmänä. Tarkastelua tehdään valmistettavuuden, eli DFM –menetelmän näkökulmasta, eli keskitytään tarkastelemaan särmäyksen aiheuttamia rajoitteita levyosan suunnittelussa. Selvityksessä huomioidaan myös valmistuskustannukset, joihin vaikuttavat muun muassa levyosan laatuvaatimukset, materiaalit, särmäysvaiheet, suunnittelijan asiantuntemuksen taso tehokkaasta valmistettavuudesta, kustannusajattelusta sekä särmäyksestä valmistusmenetelmänä. Työssä esitetään myös yleisiä suunnittelussa tapahtuvia virheitä, joiden katsotaan lisäävän valmistusaikaa ja kustannuksia tuotannossa.
Opinnäytetyössä syvennytään viimeiseksi selvittämään erilaisia menetelmiä särmäyksen tehostamiseksi. Työssä tarkastellaan robotiikan hyödyntämistä joko robottijärjestelmänä tai robottisärmäyssoluna. Käsikäyttöisen särmäyksen tehostamista tarkastellaan erilaisten erikoistyökalujen, AFH –työkalujen, työkalujen teräpitimien, työ- ja mittavälineiden, LEAN –työkalujen, henkilöstön koulutuksen ja ammattitaidon sekä särmäystyökalujen säilytyksen ja huollon näkökulmasta. Lisäksi selvitetään uusien särmäyskoneiden hankintaa osana tehostamista. Särmäyksen tehostamisen menetelminä esitetään valmistusaikalaskelmia kolmen eri tuotteen särmäämisestä käsikäyttöisenä ja robottisärmäyssolun tekemänä. Laskelmien on tarkoitus havainnollistaa robottisärmäyssolun tehokkuutta perinteiseen käsikäyttöiseen särmäykseen nähden. Laskennallista selvitystä tehdään myös yhdelle erikoistyökalulle. Selvityksen tarkoituksena on osoittaa erikoistyökalun käytön kustannustehokkuus ja läpimenoajan lyheneminen särmäyksessä. Menetelmissä osoitetaan myös työkalujen asennuksen tehokkuus, kun käytössä ovat pikakiinnitykseen tarkoitetut teräpitimet.
Lopuksi opinnäytetyössä pohditaan havaittuja tuloksia ja niiden vaikutuksia särmäykseen.