Du är inte ensam : en uppföljningsmodell för ett unikt och skräddarsytt stöd till äldre närståendevårdare i Jakobstadsnejden
Pettersson, Karin (2018)
Pettersson, Karin
Yrkeshögskolan Novia
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168382
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa vanhempien (yli 65 vuotta) lähiomaisten kokemuksia suhteessa omaishoitoon ja tuen tarpeeseen sekä kuinka hyvin odotettu hoitotiheys vastaa subjektiivista kokemusta. Kyselyn perusteella tekijä on kehittänyt seurantamallia omaishoidon viralliselle henkilökunnalle, jotta varmistettaisiin seurannan laadunvarmistus ja kohdennetut tukitoimenpiteet lähisukulaisille.
Omaishoitajien tutkimus suoritettiin puolistrukturoidulla haastattelulla jossa haastateltiin viisi omaishoitajaa. Haastatteluvastaus analysoitiin induktiivisella kvalitatiivisella sisällönanalyysillä. RAI Screener Oulun välineen avulla arvioitiin viiden hoitoriippuvaisten terveys- ja palvelutarpeita.
Tulokset osoittavat, että lähiomaisten elämänlaatu on elää luonnollista elämää kumppaninsa kanssa: elää aktiivista ja arvokasta elämää yhdessä kotona. Jotta omaishoitajalla olisi kyky hoitaa kumppaneitaan, tarvitaan hyviä edellytyksiä, positiivista asennetta ja tehokkaita selviytymismenetelmiä. On olemassa fyysistä / käytännöllistä, henkistä ja emotionaalista uhkaa elämänlaadulle ja terveydelle. Omaishoitajat tarvitsevat tukea, jotta he voivat kokea elämänlaatua ja olla terveitä sekä saada kykyjä kohdata elämäkumppanin hoitotarpeita. Tukea olisi annettava eri aloilla: hoitoon yhteydenotossa, emotionaalisessa ulottuvuudessa, sosiaalisessa ulottuvuudessa, vapaa-ajan mahdollistamisena ja intervallihoitona, tiedon ja tiedotteen välittäjänä, hoidon ja arjen helpottamiseksi sekä elämänkumppanin toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Tekijän esittämän seurantamallin mukaan sairaanhoitaja on se, jolla on kokonaisvastuu tuen valvonnasta. Kaikki tukialueet on kartoitettava ja sen jälkeen otettava kantaa siihen miten ja kuinka paljon tukea tarvitaan kullakin alueella. Lopuksi toteutetaan toimia niillä aloilla, joilla omaishoitajien edellytykset ovat riittämättömät. Muu henkilökunta, jotka voivat auttaa tukipalveluihin, ovat sosiaaliohjaajat, lääkärit, terveydenhuollon ammattilaiset, fysioterapeutit, psykologit, seurakuntatyöntekijät, seuraaktiiviset ja sukulaiset.
Omaishoitajien tutkimus suoritettiin puolistrukturoidulla haastattelulla jossa haastateltiin viisi omaishoitajaa. Haastatteluvastaus analysoitiin induktiivisella kvalitatiivisella sisällönanalyysillä. RAI Screener Oulun välineen avulla arvioitiin viiden hoitoriippuvaisten terveys- ja palvelutarpeita.
Tulokset osoittavat, että lähiomaisten elämänlaatu on elää luonnollista elämää kumppaninsa kanssa: elää aktiivista ja arvokasta elämää yhdessä kotona. Jotta omaishoitajalla olisi kyky hoitaa kumppaneitaan, tarvitaan hyviä edellytyksiä, positiivista asennetta ja tehokkaita selviytymismenetelmiä. On olemassa fyysistä / käytännöllistä, henkistä ja emotionaalista uhkaa elämänlaadulle ja terveydelle. Omaishoitajat tarvitsevat tukea, jotta he voivat kokea elämänlaatua ja olla terveitä sekä saada kykyjä kohdata elämäkumppanin hoitotarpeita. Tukea olisi annettava eri aloilla: hoitoon yhteydenotossa, emotionaalisessa ulottuvuudessa, sosiaalisessa ulottuvuudessa, vapaa-ajan mahdollistamisena ja intervallihoitona, tiedon ja tiedotteen välittäjänä, hoidon ja arjen helpottamiseksi sekä elämänkumppanin toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Tekijän esittämän seurantamallin mukaan sairaanhoitaja on se, jolla on kokonaisvastuu tuen valvonnasta. Kaikki tukialueet on kartoitettava ja sen jälkeen otettava kantaa siihen miten ja kuinka paljon tukea tarvitaan kullakin alueella. Lopuksi toteutetaan toimia niillä aloilla, joilla omaishoitajien edellytykset ovat riittämättömät. Muu henkilökunta, jotka voivat auttaa tukipalveluihin, ovat sosiaaliohjaajat, lääkärit, terveydenhuollon ammattilaiset, fysioterapeutit, psykologit, seurakuntatyöntekijät, seuraaktiiviset ja sukulaiset.