"Koska äitien kokemukset ovat merkityksellisiä" : Elektiivisen sektion läpikäyneiden äitien kokemuksia perhekeskeisyyden toteutumisesta heräämövaiheessa
Alalahti, Marjut; Leinonen, Anna-Maija (2018)
Alalahti, Marjut
Leinonen, Anna-Maija
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158310
Tiivistelmä
Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten Suomessa vallinneen käytännön mukaan isät eivät olleet mukana lapsen odotuksessa, synnytyksessä tai hoidossa, mutta nykyään suurimmassa osassa synnytyksistä on mukana myös äidin puoliso. Useiden tutkimusten mukaan puolison läsnäololla onkin merkittävä vaikutus äidin synnytyskokemukseen. Synnytyskokemuksella puolestaan on keskeinen osa äidin ja puolison siirtymisessä kohti vanhemmuutta.
Tämän päivän Suomessa perhekeskeisyys on yksi hoitotyön tärkeimpiä periaatteita ja sitä pidetään hyvän hoidon tärkeänä ominaisuutena. Perhekeskeisyyteen panostamalla voidaan myös edistää koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja
niinpä sen tulisi olla keskeisellä sijalla hoitotyötä kehitettäessä. Tämä onkin syy, miksi Oysin Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjoamista opinnäytetyön aiheista tähän opinnäytetyöhön tutkittavaksi valikoitui aihe, joka käsittelee perhekeskeisyyden toteutumista sektiolla synnyttäneen perheen hoitotyössä. Työn tilaamisen mainittiin johtavan juurensa siitä, että heräämövaiheeseen pitäisi saada mukaan myös puolisot sekä ihokontakti.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena on
kuvata elektiivisen sektion läpikäyneiden äitien kokemuksia perhekeskeisyyden toteutumisesta heräämövaiheessa. Opinnäytetyön tavoitteena on saada kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa, jota voidaan hyödyntää perhekeskeisen hoitotyön edistämiseksi keisarileikkauksen jälkeen heräämövaiheessa.
Tämä kvalitatiivinen tutkimus rakentui kuudesta hyvälaatuisesta jo aiemmin tehdystä tutkimuksesta, jotka koskevat äitien kokemuksia elektiivisen sektion ja perhekeskeisyyden suhteen.
Tutkimuksen tuloksia sekä sen tuottamaa tietoa voidaan
hyödyntää perhekeskeisen toiminnan kehittämisessä synnytyssairaaloissa, sillä tulokset ovat päteviä ja
aitoja laadullisen tutkimuksen tuloksia,
jotka ovat nousseet esille kirjallisuuskatsauksen pohjana olleista tutkimuksista.
Tutkimuksessa nousi selkeästi esille ihokontaktin ja ensi-imetyksen merkityksellisyys sekä puolison läsnäolon tärkeys.
Lisäksi tuloksista kävi ilmi perheen yhdessäolon merkityksellisyys ja tämän takia perheen yhdessäolo tulisikin mahdollistaa sairaaloissa. Tämä kuitenkin
vaatii henkilökunnan yhteistyötä sekä tietoisuutta perhekeskeisyyden ja ihokontaktin merkityksestä. Muutosprosessi vaatii hoitohenkilökunnan koulutusta sekä sairaalaosastojen välistä yhteistyötä ja siinä
on onnistunut Suomessa jo kaksi synnytyssairaalaa.
Tämän päivän Suomessa perhekeskeisyys on yksi hoitotyön tärkeimpiä periaatteita ja sitä pidetään hyvän hoidon tärkeänä ominaisuutena. Perhekeskeisyyteen panostamalla voidaan myös edistää koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja
niinpä sen tulisi olla keskeisellä sijalla hoitotyötä kehitettäessä. Tämä onkin syy, miksi Oysin Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjoamista opinnäytetyön aiheista tähän opinnäytetyöhön tutkittavaksi valikoitui aihe, joka käsittelee perhekeskeisyyden toteutumista sektiolla synnyttäneen perheen hoitotyössä. Työn tilaamisen mainittiin johtavan juurensa siitä, että heräämövaiheeseen pitäisi saada mukaan myös puolisot sekä ihokontakti.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena on
kuvata elektiivisen sektion läpikäyneiden äitien kokemuksia perhekeskeisyyden toteutumisesta heräämövaiheessa. Opinnäytetyön tavoitteena on saada kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa, jota voidaan hyödyntää perhekeskeisen hoitotyön edistämiseksi keisarileikkauksen jälkeen heräämövaiheessa.
Tämä kvalitatiivinen tutkimus rakentui kuudesta hyvälaatuisesta jo aiemmin tehdystä tutkimuksesta, jotka koskevat äitien kokemuksia elektiivisen sektion ja perhekeskeisyyden suhteen.
Tutkimuksen tuloksia sekä sen tuottamaa tietoa voidaan
hyödyntää perhekeskeisen toiminnan kehittämisessä synnytyssairaaloissa, sillä tulokset ovat päteviä ja
aitoja laadullisen tutkimuksen tuloksia,
jotka ovat nousseet esille kirjallisuuskatsauksen pohjana olleista tutkimuksista.
Tutkimuksessa nousi selkeästi esille ihokontaktin ja ensi-imetyksen merkityksellisyys sekä puolison läsnäolon tärkeys.
Lisäksi tuloksista kävi ilmi perheen yhdessäolon merkityksellisyys ja tämän takia perheen yhdessäolo tulisikin mahdollistaa sairaaloissa. Tämä kuitenkin
vaatii henkilökunnan yhteistyötä sekä tietoisuutta perhekeskeisyyden ja ihokontaktin merkityksestä. Muutosprosessi vaatii hoitohenkilökunnan koulutusta sekä sairaalaosastojen välistä yhteistyötä ja siinä
on onnistunut Suomessa jo kaksi synnytyssairaalaa.