Vanhempien osallisuus sosiaalisissa suhteissa ja verkostoissa perhekeskus Keltasirkussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on vanhempien osallisuus sosiaalisissa suhteissa ja verkostoissa kolmannen sektorin ylläpitämän perhekeskuksen ympäristössä. Työn tilaajana ja yhteistyökumppanina toimi Järvenpäässä sijaitseva Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin alainen perhekeskus Keltasirkku, joka on lapsiperheille suunnattu matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Tarkoituksena oli selvittää, millaisena vanhempien osallisuus sosiaalisissa suhteissa ja verkostoissa näyttäytyy perhekeskuksessa ja miten siellä solmitut sosiaaliset suhteet vaikuttavat vanhempien koettuun hyvinvointiin ja kuinka keltasirkku on edesauttanut suhteiden syntyä.

Toteutimme opinnäytetyömme laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Haastattelimme 13:a vanhempaa avoimista kysymyksistä koostuvalla kirjallisella lomakkeella. Käsittelimme aineiston hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Työmme teoreettisena viitekehyksenä toimi osallisuus. Lähestyimme sitä työssämme yksilöllisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden kautta. Mahdollisuus osallistua vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan vahvistaa kokemusta kuulumisesta yhteisöön. Vuorovaikutuksesta saatava arvostuksen kokemus ja itsensä tärkeäksi kokeminen ovat merkittäviä ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Tuloksista kävi ilmi, että vanhemmat olivat avoimia vuorovaikutukselle ja erityisesti yhteisen tekemisen lomassa keskusteleminen ja tutustuminen koettiin luontevaksi. Vanhempien osallisuus suhteissa näyttäytyi vastavuoroisena tukemisena, mielekkäänä vuorovaikutuksena sekä yhteisöllisyyden kokemisena perhekeskuksen ympäristössä. Keltasirkku edisti toiminnallaan alueen vanhempien välistä tutustumista ja suhteiden syntymistä, millä havaittiin olevan selkeä yhteys näiden kokemaan hyvinvointiin.

Opinnäytetyömme lisää Keltasirkun henkilökunnan tietoisuutta vanhempien tarpeista ja siitä, minkä tekijöiden he kokevat edesauttavan sosiaalisten suhteiden syntyä. Saatuja tuloksia voidaan käyttää perhekeskuksen toiminnan kehittämisessä, minkä kautta kyetään paremmin vastaamaan vanhempien sosiaalisiin tarpeisiin ja luomaan alueen ihmisten välille yhteisöllisyyttä.

This thesis focuses on the parents’ participation in social relationships and connections at a non-profit organization based family centre. Our cooperation partner was the family centre Keltasirkku, which operates in Järvenpää as a part of the Mannerheim League for Child Welfare’s region of Uusimaa, and is a low-threshold meeting place for families with children. Our objective was to examine the ways that the parents’ participation in social relations and connections appears in the family centre. We studied, how the relationships formed in the family centre had affected the parents’ well-being, and the ways the family centre had affected new relationships coming into existence.

We carried out our study using qualitative methods. The data were collected by interviewing 13 parents with a questionnaire. We processed the data utilizing a data-based content analysis. The theoretical framework for our thesis included participation, which we approached through well-being of individuals and social relations. Social environments allow individuals to participate in interaction and joint action, which enhances the feeling of inclusion in communities. Experiencing self-value and importance thrives from interaction, and has great importance to a person feeling well and included.

The results indicated that parents had an open attitude towards interaction and felt that get-ting acquainted with others was the most natural aspect during joint action. Parents’ participation in relations appeared as giving and getting support in everyday life, having pleasant interaction and experiencing a sense of community while attending the family centre. The family centre contributed to parents forming relationships, which was linked to their well-being.

The study increases our cooperation partner’s awareness of parents’ needs and the factors they feel support the forming of social relationships. The results can be used to develop the family centre’s activities to correspond more with parents’ social needs and create communality among people in this area.