Hoitajien koulutuksen merkitys avanneleikatun saamaan ohjaukseen: Yliopistollisen sairaalan kirurgisen vuodeosaston avanneohjaus avanneleikattujen arvioimana
Kaspalo, Jonna; Harju, Hanna (2018)
Kaspalo, Jonna
Harju, Hanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802092234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802092234
Tiivistelmä
Yliopistollisen sairaalan kirurgisen vuodeosaston hoitajia koulutettiin avannepotilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja ohjaukseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kuvata avannepotilaiden omahoidon ohjauksen riittävyyttä ennen ja jälkeen hoitajien saaman koulutuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää hoitajien ohjaamisosaamista ja sen myötä potilaiden saamaa avanneohjausta. Tutkimusongelmat olivat: Miten riittävää avannepotilaiden ohjaus oli heidän itsensä arvioimana ennen hoitajille suunnattua koulutusta, ja miten riittävää avannepotilaiden ohjaus oli heidän itsensä arvioimana hoitajille suunnatun koulutuksen jälkeen?
Tutkimuksen tietoperusta käsitteli avanteita ja potilaiden ohjausta koskevia tutkimuksia. Avannepotilaiden kokemuksia hoitajien antamasta ohjauksesta kerättiin vuoden 2016 aikana tekemällä kysely ennen ja jälkeen hoitajien saaman koulutuksen. Kummankin aineiston keruun aikana 14 osastolla hoidossa ollutta avanneleikattua vastasi kyselyyn. Tutkimus suoritettiin määrällisenä kyselynä, jonka olivat laatineet osaston työntekijät. Monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin tarkastelemalla kyselyjen tuloksia erillisinä, koska tutkimuksen aineisto oli pieni. Tämän jälkeen ensimmäisen ja toisen kyselyn tulosten mahdollisia eroja tulkittiin vertailemalla niiden prosenttiosuuksia.
Tutkimuksen tulosten perusteella hoitajien koulutuksen merkitys vaihteli sen mukaan, mistä ohjaukseen liittyvästä aiheesta oli kysymys. Suurin merkitys hoitajien koulutuksella oli potilaan saamaan ohjaukseen ruokavaliosta ja suoliston toiminnasta: koulutuksen jälkeen valtaosa avanneleikatuista arvioi ohjauksen olleen riittävää. Siinä missä koulutuksen jälkeen vastanneista avanneleikatuista usea arvioi, että keskustelua avanteen vaikutuksesta minäkuvaan olisi voinut olla enemmän, koulutus myös lisäsi heidän määrää, jotka arvioivat keskustelumahdollisuudet riittäviksi. Usean aihepiirin kohdalla potilaiden arvio oli hyvin samankaltainen ennen ja jälkeen hoitajien koulutuksen. Tulokset olivat ristiriitaisia niiltä osin, mitä potilaat ovat saaneet harjoitella mielestään riittävästi osastolla. Sekä ennen että jälkeen hoitajien koulutuksen avanneleikatut olisivat kaivanneet lisää käytännön harjoittelua osastolla ollessaan. Kummankin kyselyn vastaajista pieni osa koki, ettei saanut jonkin aihepiirin tietoa tai ohjausta lainkaan.
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että kirjallista ja suullista tietoa on tärkeä olla tarjolla riittävästi. Lisäksi avanneohjaus on toteutettava avanneleikatun omat toiveet, tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Näin varmistetaan, että jokainen potilas saa oman arvionsa mukaan riittävän määrän ohjausta. Hoitotyön kehittämisessä tutkimusperustainen hoitajien koulutus on keskeisessä roolissa. Hoitajien koulutuksella oli merkitystä, mutta myös uusia mahdollisia koulutuksen tarpeita ilmeni. Tämän vuoksi hoitajien avanneohjaukseen liittyvän koulutuksen olisi tärkeä olla jatkuvaa. Jatkotutkimuksissa avanneleikattujen kokemuksia ohjauksesta voisi tutkia esimerkiksi laadullisten menetelmien, kuten haastattelujen, avulla. Myös ohjausta antavien hoitajien arviot ja kokemukset avanneohjauksesta olisivat tärkeä tutkimusaihe.
Tutkimuksen tietoperusta käsitteli avanteita ja potilaiden ohjausta koskevia tutkimuksia. Avannepotilaiden kokemuksia hoitajien antamasta ohjauksesta kerättiin vuoden 2016 aikana tekemällä kysely ennen ja jälkeen hoitajien saaman koulutuksen. Kummankin aineiston keruun aikana 14 osastolla hoidossa ollutta avanneleikattua vastasi kyselyyn. Tutkimus suoritettiin määrällisenä kyselynä, jonka olivat laatineet osaston työntekijät. Monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin tarkastelemalla kyselyjen tuloksia erillisinä, koska tutkimuksen aineisto oli pieni. Tämän jälkeen ensimmäisen ja toisen kyselyn tulosten mahdollisia eroja tulkittiin vertailemalla niiden prosenttiosuuksia.
Tutkimuksen tulosten perusteella hoitajien koulutuksen merkitys vaihteli sen mukaan, mistä ohjaukseen liittyvästä aiheesta oli kysymys. Suurin merkitys hoitajien koulutuksella oli potilaan saamaan ohjaukseen ruokavaliosta ja suoliston toiminnasta: koulutuksen jälkeen valtaosa avanneleikatuista arvioi ohjauksen olleen riittävää. Siinä missä koulutuksen jälkeen vastanneista avanneleikatuista usea arvioi, että keskustelua avanteen vaikutuksesta minäkuvaan olisi voinut olla enemmän, koulutus myös lisäsi heidän määrää, jotka arvioivat keskustelumahdollisuudet riittäviksi. Usean aihepiirin kohdalla potilaiden arvio oli hyvin samankaltainen ennen ja jälkeen hoitajien koulutuksen. Tulokset olivat ristiriitaisia niiltä osin, mitä potilaat ovat saaneet harjoitella mielestään riittävästi osastolla. Sekä ennen että jälkeen hoitajien koulutuksen avanneleikatut olisivat kaivanneet lisää käytännön harjoittelua osastolla ollessaan. Kummankin kyselyn vastaajista pieni osa koki, ettei saanut jonkin aihepiirin tietoa tai ohjausta lainkaan.
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että kirjallista ja suullista tietoa on tärkeä olla tarjolla riittävästi. Lisäksi avanneohjaus on toteutettava avanneleikatun omat toiveet, tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Näin varmistetaan, että jokainen potilas saa oman arvionsa mukaan riittävän määrän ohjausta. Hoitotyön kehittämisessä tutkimusperustainen hoitajien koulutus on keskeisessä roolissa. Hoitajien koulutuksella oli merkitystä, mutta myös uusia mahdollisia koulutuksen tarpeita ilmeni. Tämän vuoksi hoitajien avanneohjaukseen liittyvän koulutuksen olisi tärkeä olla jatkuvaa. Jatkotutkimuksissa avanneleikattujen kokemuksia ohjauksesta voisi tutkia esimerkiksi laadullisten menetelmien, kuten haastattelujen, avulla. Myös ohjausta antavien hoitajien arviot ja kokemukset avanneohjauksesta olisivat tärkeä tutkimusaihe.